Rahastojen arviointi: Sharpen luku

Monet piensijoittajat vertailevat mielellään eri sijoitusrahastojen tuottoprosentteja. Sijoittajat ovat usein kiinnostuneita paitsi rahaston tuottoprosentista, myös siitä, onko rahasto voittanut vertailuindeksinsä. Tähän ajattelutapaan liittyy kaksi selvää ongelmaa.

Ensimmäinen ongelmista liittyy vertailuindeksiin. Vertailuindeksi on aina rahastoyhtiön itsensä valitsema, ja usein indeksin valintaan vaikuttaa myös se, kuinka helppoa on saavuttaa indeksiä parempi tulos. Siksi vertailuindeksiksi valitaan mielellään pelkkä osakehintaindeksi, joka ei huomioi yritysten maksamia osinkoja.

Pelkkään tuottoprosenttiin tuiijottaminen taas ei auta muodostamaan kuvaa siitä, onko rahaston tuotto ollut oikeassa suhteessa rahaston riskiin nähden. Tuoton pitäisi nimittäin kasvaa rahaston riskipitoisuuden myötä: korkeat tuotot vaativat korkeaa riskitasoa, mataliin tuottoihin päästään myös pienemmällä riskillä.

Tämän vuoksi rahastosijoittajan kannattaa humioida myös rahaston riski. Vain näin on mahdollista selvittää, saako sijoittaja riittävän korvauksen ottamalleen riskille.

Käytetyin rahastojen riskimittari on ns. Sharpen luku tai Sharpen mittari:

Sharpen luku saadaan, kun rahaston tuotto-odotuksesta vähennetään riskittömän koron tuotto ja erotus jaetaan rahaston volatiliteetilla. Näin Sharpen luku kertoo, paljonko rahasto tuottaa korvausta sijoittajan ottamasta riskistä. Mitä suurempi luku on, sitä parempi rahasto on sijoittajan kannalta.

Eettiset sijoitusrahastot

Eettisiä sijoitusrahastoja on tarjolla joka lähtöön. Eksoottisimpia näistä lienevät islamilaiset rahastot, joiden säännöissä kielletään paitsi aseisiin ja alkoholiin sijoittaminen, myös muunmuassa sianlihateollisuuteen sijoittaminen. Harva suomalainen kuitenkaan sijoittanee islamilaisiin eettisiin rahastoihin.

Sitäkin suositumpia ovat erilaiset vihreät sijoitusrahastot. Vihreitä rahastoja on monenlaisia. Yhteistä niille on pyrkimys saavuttaa tuottoja sijoittamalla yrityksiin, joiden toiminta liittyy siirtymiseen fossiilisista energianlähteistä uusiutuviin energialähteisiin.

Maailmalla on tarjolla monia erilaisia vaihtoehtoisten energioiden yrityksiin sijoittavia ETF-rahastoja. Näistä kertoo lisää vaikkapa Green Investing Now -blogi. Siihen kannattaa tutustua, jos olet kiinnostunut vaikkapa aurinko- tai tuulivoimaan sijoittamisesta.

XACT Bull ja XACT Bear - pelimiehen sijoitusrahastot

Jos tavalliset osakerahastot tuntuvat liian tylsiltä, voit kokeilla myös erilaisia vipurahastoja. Suomessa suosittuja vipurahastoja ovat erityisesti Tukholman pörssissä noteerattavat XACT Bull ja XACT Bear. Nämä ETF-rahastot lisäävät sekä sijoituksen riskiä että tuottomahdollisuuksia.

XACT Bull on rahasto, johon kannattaa sijoittaa, mikäli uskot Tukholman pörssin olevan nousussa. Yhden prosentin nousu pörssin tapahtumia kuvaavassa yleisindeksissä nostaa XACT Bull -rahaston arvoa puolellatoista prosentilla. Vastaavasti prosentin lasku indeksissä laskee indeksiosuuden arvoa puolellatoista prosentilla. Muutokset rahaston arvossa ovat siis samansuuntaisia kuin indeksin liike.

Jos uskot kurssien olevan laskussa, on valintasi XACT Bear. Tämän rahaston arvo nousee, kun pörssin indeksi laskee. Myös XACT Bear käyttää vipukerrointa: indeksin laskiessa prosentin verran, nousee rahaston arvo puolitoista prosenttia. Jos indeksi lähtee odotuksiesi vastaisesti nousuun, rahaston arvo vastaavasti laskee puolitoistakertaisesti.

Jos aiot sijoittaa näihin vipurahastoihin, muista tutustua myös rahastoyhtiön verkkosivuilta löytyvään materiaaliin. Kuten verkkosivuilla todetaan, volatiileilla markkinoilla näiden vipurahastojen sijaan kannattaa ostaa suoraa indeksiosuutta ilman kerrointa: kertoimen toimiminen taataan vain päivän sisällä, korkean volatiliteetin aikana rahaston kurssin käyttäytyminen ei noudata kerrointa pidemmän päälle.

Eksoottiset sijoitusrahastot tuovat tuottoa ja riskiä

Kenties tavalliset osakerahastot tuntuvat sinusta tylsiltä. Jos kotimaisten pankkien myymät osakerahastot eivät tunnu tarjoavan riittäviä mahdollisuuksia suuriin tuottoihin, kannattaa katse siirtää ulkomaille. Esimerkiksi Frankfurtin ja New Yorkin pörsseissä voi sijoittaa rahaa mitä eksoottisimpiin sijoitusrahastoihin.

Suomen pankit eivät nykyään tarjoa kovin eksoottisia toimialarahastoja. Telekommunikaatio ja biotekniikka taitavat olla jo eksoottisemmasta päästä. Vipurahastoja ei tavallisille tallaajille tarjota lainkaan.

Tällä hetkellä harkinnanarvoisia osakerahastoja voivat olla esimerkiksi erilaiset vihreät rahastot. Ekologisesti vastuullinen liiketoiminta on kovassa nousussa, ja monet povaavatkin puhtaan teknologian rahastoista seuraavaa kuplaa. Ennen kuplan puhkeamista on mahdollista tehdä huikeita voittoja.

Hyviä ehdokkaita suurten tuottojen rahastoksi voisi löytyä esimerkiksi aurinkoenergiaan sijoittavista osakerahastoista. Tällä hetkellä aurinkoenergiayhtiöt eivät välttämättä tee kovin hyvää tulosta, mutta jos öljyn hinta jatkaa vielä nousuaan, tulee aurinkoenergiasta entistä kannattavampaa. Viimeisen kolmen kuukauden aikana aurinkoenergiayhtiöiden osakkeisiin sijoittavat ETF-rahastot ovat tehneet 100-130 prosentin tuottoja. Silti kurssi on vielä huomattavan alhaalla verrattuna taannoisen öljyn hintapiikin aikoihin.

Kuinka sijoitan sijoitusrahastoihin?

Sijoitusrahastoihin sijoittaminen on nykyään hyvin yksinkertaista. Jos haluat keskittää kaikki raha-asiasi samaan pankkiin, voit ostaa sijoitusrahasto-osuuksia mistä tahansa pankin konttorista. Ainakin Nordean asiakkaat voivat myös merkitä rahasto-osuuksia suoraan verkkopankista.

Kannattaa kuitenkin harkita, onko kaikkien pankkiasioiden keskittäminen samaan pankkiin lainkaan järkevää. Moni asia puhuu sen puolesta, että hoitaisit sijoituksesi jonkun verkkopankin kautta.

Omasta pankistasi saat varmasti jonkinlaista palvelua. Usein rahastoja myyvät pankkivirkailijat eivät kuitenkaan tiedä juuri mitään myymistään tuotteista. He suosittelevat ainoastaan oman pankin tuotteita, koska pankki tienaa niistä parhaiten. Edullisempia sijoitusvaihtoehtoja, kuten ETF-rahastoja he eivät välttämättä saa edes suositella asiakkaille.

Peruspankkien palvelumaksut ovat paljon verkkopankkeja korkeampia. Tämä ei näy välttämättä rahastosijoituksia tehdessä, mutta jos teet myös suoria osakesijoituksia alkaa palvelumaksujen hintaero olla huikea verkkopankkien hyväksi.

Verkkopankeista voit ostaa mitä tahansa rahasto-osuuksia aivan sen mukaan, mitä pidät itse sopivana. Joudut tekemään sijoituspäätöksesi aivan itse.

Toisaalta tämä ei välttämättä ole mikään haitta: eivät ne Nordean pankkivirkailijat osaa suositella yhtään parempia sijoituspäätöksiä, kuin mitä osaisin itse tehdä. Siksi pysyn nettipankin asiakkaana.

OMXH25-indeksiosuusrahasto

Seligsonin OMXH25-indeksiosuusrahasto (ETF) on edullisin tapa hajauttaa pienet osakesijoitukset kotimaisiin osakkeisiin.

Rahasto pyrkii seuraamaan Helsingin pörssissä noteerattavien osakkeiden OMX Helsinki 25 -indeksin tuoton kehitystä. OMX Helsinki 25 on indeksi, johon lasketaan 25 Helsingin pörssin vaihdetuinta osaketta. Suurimmalla 10 % painolla indeksi huomioi neljä suurta yritystä: Fortum, Nokia, Sampo ja UPM. 10 % paino rajaa yksittäisen osakkeen merkitystä indeksin kehityksen kannalta.

Seligsonin ETF-rahastoon sijoittamalla voit siis ostaa yhtä arvopaperia, mutta sijoituksesi hajautetaan 25 eri pörssiyrityksen kesken. Näin saat kaikki hajautuksen edut helposti: sijoituksen tuotto on vakaampi kuin suoraan osakkeisiin sijoittamalla.

Seligsonin rahasto on kaiken lisäksi erittäin edullinen. Rahaston hallinnointikulut ovat vain 0,11-0,18 % vuodessa. Tavallisen osakerahaston hallinnointikulut ovat kymmenkertaiset. Pitkäaikaisen sijoittamisen kannalta ETF on siis ylivertainen verrattuna aktiivisesti hoidettuun rahastoon.

Koska Seligsonin OMXH25-indeksiosuusrahasto on pörssinoteerattu ETF, voit ostaa sitä minkä tahansa pankin välityksellä. Sinun ei siis tarvitse itse olla Seligsonin asiakas. Todennäköisesti oma pankkisi ei suosittele tätä tuotetta, sillä pankkisi ei tienaa tätä rahastoa myymällä yhtä hyvin kuin myymällä omia osakerahastojaan.

Rahastosäästäminen hajauttaa riskiä ajallisesti

Rahastosäästäminen on suosittu tapa sijoittaa osakerahastoihin. Rahastosäästämisen ideana on sijoittaa säännöllisesti - esimerkiksi kerran kuussa - pienehkö summa samaan sijoitusrahastoon.

Rahastosäästämisen etu syntyy riskin hajauttamisesta ajallisesti. Kun teet pieniä sijoituksia kuukausittain, ostat todennäköisesti osakerahaston osuuksia keskimääräiseen hintaan. Näin sijoituksesi eivät ajoitu poikkeuksellisen huonosti tai poikkeuksellisen hyvin. Tätä riskin ajallinen hajauttaminen tarkoittaa.

Useimmat pankit tarjoavat säästösopimuksia omiin rahastoihinsa varsin edullisesti. Usein säästösopimuksen tekevä asiakas saa merkitä pankin omia rahastoja edullisemmin, kuin jos hän tekisi kertaluonteisia rahaston merkintöjä. Tämäkin tekee rahastosäästämisestä fiksun vaihtoehdon.

Nyt kun osakemarkkinat ovat todennäköisesti ohittaneet syvimmän aallonpohjan, on hyvä aika aloittaa rahastosäästäminen. Todennäköisesti vielä lähikuukausina, ehkä koko vuoden ajan, markkinat ovat poikkeuksellisen volatiileja. Tämä tarkoittaa sitä, että osakkeiden kurssit heilahtelevat voimakkaasti. Tämä voimakas heilahtelu puoltaa riskin ajallista hajauttamista.

Tee siis nyt säästösopimus johonkin tuottoisaan osakerahastoon. Ja jos kurssit ottavat vielä syvän notkahduksen alaspäin, älä hermostu ja myy rahasto-osuuksia pois. Merkitse sen sijaan tavallista kuukausierääsi suurempi kertaluonteinen erä samaa rahastoa. Näin parannat entisestään mahdollisuuksia vauraustua pitkäjänteisen rahastosääästämisen avulla.

Sijoittaminen kannattaa aloittaa nyt

Tällä hetkellä moni suomalainen säästää pankkitililleen pahan päivän - eli lähinnä työttömyyden - varalle. Pankkitilin talletuksille maksetaan kuitenkin minimaalisen pientä korkoa, joka ei välttämättä vastaa edes inflaatiota. Siksi kannattaa harkita sijoitusrahastoihin sijoittamista.

Nyt on erittäin hyvä aika aloittaa sijoittaminen. Kaksi kuukautta sitten olisi ollut vielä parempi aika. Valitettavasti optimaalisen alkamisajankohdan saa selville vasta jälkikäteen.

Sijoitusrahastoihin sijoittamisessa on se hyvä puoli, että sijoittaja hajauttaa omistuksensa monelle taholle. Taloudellisesti vaikeiden aikojen konkurssiriski ei siten ole sijoitusrahastoon sijoittajalle yhtä suuri vaara kuin suoriin osakesijoituksiin luottavalle.

Tänä vuonna osakkeiden kurssitaso on alhaisempi kuin vuosikausiin. Siksi nyt on hyvä aika aloittaa sijoittaminen: osta silloin, kun muut pelkäävät. Kun muut ovat pelottomia, ole valmis myymään.

Rahastosijoittajan neljä kuolemansyntiä

Vesa Puttonen ja Eljas Repo esittelevät mainiossa kirjassaan Miten sijoitan rahastoihin rahastosijoittajan neljä yleisintä virhettä. Heidän mukaansa nämä virheet ovat:

• Rahaston vertaaminen osakesijoittamiseen. Varsinkin Suomessa monet vertaavat rahastojen tuottoja pelkästään suoriin osakesijoituksiin, mikä ilmeisesti johtuu siitä, että ensimmäiset Suomen markkinoille tulleet sijoitusrahastot olivat juuri osakerahastoja. Kuitenkin nykyään on tarjolla monia muunkintyyppisiä rahastoja, kuten tästäkin blogista voit lukea.
• Sijoittaja odottaa osakesijoituksen nopeaa kaksinkertaistumista. On totta, että pörssissä voi tehdä pikavoittoja. Pikavoitot vaativat kuitenkin usein kovaa riskinottoa. Nykyään inflaatiokin on niin alhainen, että on realistista tyytyä aikaisempaa pienempiin nimellistuottoihin.
• Sijoittajat pitävät varojaan pankkitilillä. Suomalaiset säästävät yleensä pankkitilille, ja vain pieni osa säästöistä sijoitetaan rahastoihin.
  
• Rahastoja ostetaan aikaisemman kurssikehityksen perusteella. Vaikka kurssi olisi noussut voimakkaasti, ei se tarkoita sitä, että kurssi nousisi jatkossakin. Jonkin aikaa laskeneen rahaston arvo puolestaan voi kääntyä nousuun.

Oletko sinä syyllistynyt näihin virheisiin?

ETF on indeksiosuusrahasto

ETF on lyhenne sanoista exchange traded fund, suomeksi ETF-rahastoista käytetään nimeä indeksiosuusrahasto tai pörssinoteerattu rahasto.

ETF poikkeaa tavallisista rahastoista siinä, että ETF-rahastoilla käydään kauppaa pörssissä. Perinteisiä sijoitusrahastoja ostetaan ja myydään pankissa, mutta ETF-rahastoja ostetaan pörssistä. Tällöin rahastoilla voi tehdä nopeampaa kauppa kuin pankkien välityksellä myytävällä rahastoilla, joiden arvo määritetään yleensä kerran vuorokaudessa. Koska ETF:n hinta määrittyy jatkuvasti kysynnän ja tarjonnan kautta, voi ETF:llä yrittää hyötyä myös pörssipäivän sisällä tapahtuvista kurssimuutoksista.

ETF on edullinen tapa tehdä esimerkiksi kehittyville osakemarkkinoille riskiä hajauttavia sijoituksia. Indeksiosuuksien hallinnointipalkkiot on nimittäin huomattavasti vastaavaa aktiivista osakerahastoa edullisempi. Hallinnointipalkkioiden edullisuus johtuu siitä, että ETF-rahastoja hallinnoidaan passiivisesti. Tällöin rahastonhoitaja ei valitse aktiivisesti osakkeita, vaan osakkeisiin sijoitetaan niiden indeksipainon mukaisesti. Tällöin sijoittajan ei tarvitse maksaa kallista asiantuntijapalkkiota rahastonhoitajalle. Myös aktiivisesta kaupankäynnistä aiheutuvat kulut jäävät syntymättä.

Näistä syistä johtuen hallinnointipalkkio vaihtelee yleensä 0,09% ja 0,80%:n välillä. Edullisimpia ovat suurten pörssien kehittyville markkinoille sijoittavat indeksiosuudet. Eksoottisemmille markkinoille sijoittavat ETF:t ovat vastaavasti kalliimpia. Kuitenkin ETF-rahastoa vastaavien aktiivisten rahastojen hallinnointipalkkiot ovat huomattavasti suurempia.

Vaikka ero ETF:n ja perinteisen rahaston kustannusten välillä voi tuntua pieneltä, näkyy jo prosenttiyksikön ero huomattavan suurena vaikutuksena vuosikymmenien mittaisia sijoituksia verrattaessa. Tämä johtuu korkoa korolle -efektistä. Tämän vuoksi ETF tuottaa pitkällä tähtäimellä huomattavasti vastaavaa perinteistä rahastoa suuremman tuoton.

Tavallisten indeksiosuusrahastojen lisäksi on olemassa myös vipua käyttäviä ETF-rahastoja. Tällaisia ovat esimerkiksi Tukholmassa noteerattavat XACT Bull ja XACT Bear -rahastot. Niiden arvo on sidottu OMXS30-indeksiin kuitenkin vipukerrointa käyttämällä.

XACT Bull on tarkoitettu niille sijoittajille, jotka uskovat kurssien olevan nousussa. Kun OMXS30-indeksi nousee prosentilla, nousee XACT Bull -indeksiosuusrahaston arvo 1,5 prosentilla.

XACT Bear taas on tarkoitettu sijoittajille, jotka pitävät kurssien laskua todennäköisenä. Kun OMXS30-indeksi laskee prosentilla, nousee XACT Bear -osuuden arvo 1,5 prosenttia. Näin XACT Bear -rahaston avulla voi tehdä voittoa myös laskevien pörssikurssien aikana.

Indeksirahastossa et maksa turhasta

Indeksirahastot ovat viime vuosina tulleet hyvin suosituiksi sijoitusrahastoiksi. Indeksirahasto sijoittaa varat vertailuindeksin mukaiseen sijoituskoriin. Rahaston hoitajat eivät siis käytä omaa näkemystä tai omia analyysejä lähtökohtana sijoituspäätöksille.

Indeksirahastot eivät käy aktiivista kauppaa osakkeilla. Osakesalkun painotuksia muutetaan yleensä muutaman kerran vuodessa. Tällöin rahaston osakekori muutetaan tarvittaessa vastaamaan kulloisenkin indeksin koostumusta.

Indeksirahastolla on useita etuja tavalliseen, aktiivisesti hoidettuun rahastoon verrattuna.

Ensinnäkin indeksirahaston kulut ovat huomattavasti tavanomaisia osakerahastoja edullisemmat. Ero voi olla peräti 1 % verran. Tämä ei kenties tunnu merkittävältä, mutta pitkäaikaisessa sijoittamisessa tuo prosentin ero saa aikaan huomattavia vaikutuksia kertautuessaan korkoa korolle -periaatteen mukaisesti.

Toiseksi salkun sisältö on läpinäkyvä. Aktiivisesti hoidettujen osakerahastojen omistuksista ei yleensä saa täsmällistä tietoa. Rahastoyhtiö tai pankki kertoo usein vain kymmenen suurinta sijoitusta kussakin rahastossa.

Kolmanneksi passiivisuudesta on se etu, että sijoittaja ei kärsi salkunhoitajan virheistä. Toisaalta hän ei myöskään saa osakemarkkinoiden keskimääräistä tuottoa parempaa tuottoa, mitä aktiviisesti hoidetut rahastot yleensä lupaavat sijoittajille (eri asia on, moniko aktiivisesti hoidettu rahasto todellisuudessa lyö vertailuindeksinsä).

Neljänneksi sijoittajan on helppo hajauttaa omistuksensa eri toimialoihin ja maanosiin.

Korkorahasto tarjoaa pientä tuottoa pienellä riskillä - periaatteessa

Korkorahasto tarjoaa pientä tuottoa pienellä riskillä - ainakin periaatteessa. Viime vuosina yhä useammat pankit ovat suositelleet piensijoittajille määräaikaistalletusten sijaan sijoittamista korkorahastoon. Kuluttaja-asiakkaat eivät ole välttämättä ymmärtäneet näihin sisältyviä riskejä.

Korkorahastoja on monenlaisia. Yleisimpiä korkorahastoja ovat:

• lyhyen koron rahastot
• pitkän koron rahastot
• yrityslainarahastot

Korkorahastoissa pienin riski on lyhyen koron rahastoissa. Samalla niiden tuotto-odotukset ovat matalimmat, eikä lyhyen koron rahastoille yleensä luvata juuri määräaikaistalletusta parempaa tuottoprosenttia.

Pitkän koron rahasto tuottaa yleensä jo hiukan lyhyen koron rahastoa paremmin. Pitkän koron rahastot sijoittavat varansa useamman vuoden mittaisiin joukkovelkakirjalainoihin. Näiden korko on yleensä parempi kuin lyhytaikaisilla joukkovelkakirjoilla.

Yrityslainoihin sijoittavien rahastojen riski on korkeampi kuin kahdella edellisellä ryhmällä. Yrityslainarahastot sijoittavat rahansa yritysten liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjalainoihin. Usein nämä rahastot hakevat korkeaa tuottoa sijoittamalla varat yrityksiin, joiden luottoluokitus ei ole kovin hyvä. Tällöin yrityksen on maksettava sijoittjille lainasta korkeaa korkoa.

Rahaston ja sijoittajan kannalta riski piilee yrityksen konkurssissa. Konkurssin sattuessa vieraan pääoman ehtoisesti yritykseen sijoittaneet ovat toki paremmassa asemassa kuin osakesijoittajat, olipa kyse sitten suorista osakesijoituksista tai osakerahaston kautta tapahtuvassa sijoituksessa. Kuitenkin on aina mahdollista, että esimerkiksi M-Realin konkurssipesä (mikäli yritys ajautuisi konkurssiin!) ei kykenisikään selviytymään lainanmaksusta.

Sekä lyhyen että pitkän koron rahastoon liittyy myös riski sijoituksen arvonalentumisesta. Kun joukkovelkakirjalainan arvo alenee, alenee myös rahasto-osuuden arvo.

Monelle saattaa kuitenkin tulla yllätyksenä se, että arvo alenee silloin, kun yleinen korkotaso nousee. Vastaavasti korkotason alentuessa rahasto-osuuden arvo nousee.

Aina tuohon nyrkkisääntöön ei kuitenkaan ole voinut luottaa. Esimerkiksi viime talvena korkotaso laski, minkä vuoksi moni sijoittaja oletti korkorahasto-osuuksien arvon nousua. Esimerkiksi Nordean osalta kuitenkin kävi juuri päinvastoin: korkorahastojen arvo on pudonnut noin 10 prosentilla vuoden kuluessa. Näin kävi siitä huolimatta, että esimerkiksi lyhyen koron euromääräisiin joukkovelkakirjoihin sijoittavan rahaston piti olla riskitasoltaan mahdollisimman alhainen. Rahaston ehdoissa tosin kerrottiin, että rahasto voi käyttää johdannaisia riskeiltä suojautumiseen. Ilmeisesti johdannaisilla kuitenkin otettiin lisäriskiä, tai suojautuminen epäonnistui mahdollisimman pahasti.

Nyt Nordea siivoaa rahastoja jakamalla ja yhdistelemällä sijoituksia uusiin rahastoihin - näin Nordea pääsee eroon järkyttävän huonoista tuottoluvuista. Tarkoituksena on saada kuluttajat unohtamaan pankin rahastojen epäonnistuminen korkomarkkinoilla. Itse aion pysyä jatkossa etäällä kaikista Nordean rahastoista.

Osakkeet sijoituskohteena

Osakkeet ovat olleet viime vuosikymmeninä pitkällä aikajänteellä sijoitettaessa kaikkein tuottoisin sijoitusmuoto. Sijoittamalla pörssiosakkeisiin on ollut mahdollista päästä jopa kymmenen prosentin keskimääräiseen vuosituottoon. Suorissa osakesijoituksissa on kuitenkin omat vaikeutensa, minkä takia moni piensijoittaja sijoittaa mieluummin osakerahastoihin.

Osakkeisiin sijoitettaessa tuotto muodostuu kahdella toisiaan täydentävällä tavalla.

Ensinnäkin yritykset maksavat omistajilleen osan yrityksen tuotosta osinkona. Näin myös pörssiyritysten osakkeenomistajat hyötyvät yrityksen kannattavasta liiketoiminnasta. Useimmat yritykset maksavat osinkoa vuosittain summan, joka tuottaa osakkeenomistajalle muutaman prosentin tuoton sijoitukselle. Osingon suuruus vaihtelee yrityksittäin. Lisäksi osingon suuruus vaihtelee yrityksen menestyksen mukaan. Huonoina vuosina yritykset eivät välttämättä jaa omistajilleen lainkaan osinkoja.

Toiseksi yritysten osakkeiden kurssi - eli se hinta, jolla osakkeella käydään kauppaa pörssissä - voi nousta. Osinkojen lisäksi osakesijoittaja hyötyy tästä omistamiensa osakkeiden arvonnoususta.

Toisin kuin osinkojen kohdalla, osakkeen arvonnousuun perustuva tuotto realisoituu ainoastaan, kun osakkeenomistaja myy osakkeen. Yleensä tämä tapahtuu pörssissä käytävässä kaupassa. Myyntivoitto on luonnollisesti verotettavaa tuloa, mikä pitää ottaa huomioon osakkeen kurssinousun tuottoa arvioitaessa.

Osa sijoittajista sijoittaa osakkeisiin vain lyhyen aikavälin kurssivaihteluja hyödyntääkseen. Toiset taas ottavat huomioon osingonmaksusta kertyvän pitkäaikaisen sijoituksen tuoton. Molemmat näkökulmat kannattaa varmasti ottaa huomioon sijoituspäätöksiä tehtäessä.

Osakkeiden arvonnousu ei ole vakaata. Esimerkiksi talvella 2009 Yhdysvaltain osakeindeksit olivat alempana kuin vaikkapa kymmenen vuotta aikaisemmin. Japanin markkinat olivat tuolloin samalla tasolla kuin peräti vuonna 1981.

Kun osakkeiden arvonnousua laskettaessa otetaan huomioon indeksi, löytyy 1900-luvun varrelta muitakin huonoja periodeja. Pisimmät negatiivisen kasvun kaudet ovat olleet varsin pitkiä. Yhdysvaltain pisin kausi on ollut 16 vuotta (1905-1920), Britannian 22 vuotta (1900-1921), Ranskan 53 vuotta (1900-1952), Saksan 55 vuotta (1900-1954), Japanin 51 vuotta (1900-1950) ja Italian peräti 73 vuotta (1906-1978).

Vaikka osakkeet siis keskimäärin ovat tuottaneetkin hyvin, on eri maissa ollut pitkiäkin ajanjaksoja, jolloin osakkeet eivät ole tuottaneet merkittävää kurssinousua. Tällaisinakin ajanjaksoina osakesijoittajalle on luonnollisesti voinut kertyä osingonmaksuun perustuvaa tuottoa sijoitukselle.

Nämä osakkeiden arvon kehitykseen liittyvät ongelmat ovat samoja, sijoittipa säästäjä suoraan osakkeisiin tai välillisesti osakerahastojen avulla. Osakerahastoihin sijoittaja voi kuitenkin hyötyä riskin hajauttamisesta: sijoittamalla rahansa vain tiettyihin osakkeisiin on aina vaarana menettää koko sijoitus yrityksen mennessä konkurssiin. Osakerahastoissa tämä riski on pienempi, ja yksittäisten yritysten konkurssi vaikuttaa vain vähän koko rahaston arvoon.

Osakerahastot

Osakerahasto sijoittaa varat osakkeisiin. Useimmat osakerahastot rajaavat säännöissään tarkemmin, minkälaisiin yrityksiin ja mihin maihin nämä sijoitukset suunnataan. Rajaus voidaan tehdä esimerkiksi maantieteellisin perustein, yritysten toimialan tai yrityskoon perusteella. Jotkut rahastot taas tekevät yritysvalintansa yrityksen eettisyyden perusteella.

Maantieteellisin perustein rajattuja osakerahastoja ovat esimerkiksi vain Suomeen, Yhdysvaltoihin tai Venäjälle sijoittavat osakerahastot. Usein maantieteellinen rajaus lisää osakerahaston riskiä - toisaalta se mahdollistaa entistä suuremmat vuosituotot. Esimerkiksi Venäjälle sijoittavat rahastot ovat ajoittain tuottaneet huikeita tuottoja, mutta vastineeksi osakekurssit saattavat heilahdella vaikkapa poliittisten suhdanteiden mukaan rajustikin.

Perinteisesti Yhdysvaltoihin sijoittavat rahastot ovat olleet varma valinta. Myös globaalisti sijoituksensa hajauttavien rahastojen sijoituksista suurin osa suuntautuu yleensä Yhdysvaltain markkinoille, mikä on luonnollista jo maan valtavien osakemarkkinoiden takia. Suomalaisen sijoittajan kannalta yhdysvaltalaisten osakkeiden suuri paino tuo luonnollisesti mukanaan valuuttakurssien heilahteluun liittyvän riskin.

Sijoittamalla pelkästään euroalueen yrityksiin voi suuren osan tästä valuuttariskistä saada vältettyä. Tällöin sitoutuu kuitenkin pienemmän talousalueen kehitykseen, joka ei välttämättä ole yhtä hyvä kuin mikä saavutettaisiin globaalilla sijoitusstrategialla.

Viimeisen vuosikymmenen aikana ovat sijoittajat löytäneet yhä enenevässä määrin myös toimialoittaiset rahastot. Perinteisesti esimerkiksi lääketeollisuus ja tietotekniikka ovat olleet erillisten rahastojen kohteina. Näin on helppo sijoittaa oman näkemyksen mukaan nousussa olevaan toimialaan. Aina oletukset eivät kuitenkaan osu oikeaan: jo kymmenen vuotta odotettu bioteknologia-alan voimakas nousu on jäänyt ainakin toistaiseksi toteutumatta.

Osa sijoitusrahastoista hakee tuottoa sijoittamalla pieniin ja keskisuuriin (small cap) yrityksiin. Näistäkin yrityksistä voi löytyä suurta nousupotentiaalia, mutta luonnollisesti riskitkin ovat tavallista suurempia. Jos rahastonhoitaja onnistuu kaappaamaan haaviinsa seuraavan nokian, voi tästä tulla rahastosijoittajankin kohdalle mukavaa arvonnousua.

Sijoitusrahastot

Sijoitusrahasto on rahasto, joka sijoittaa osakkeisiin tai muihin arvopapereihin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sijoitusrahastoista on tullut yhä useamman suomalaisen suosima tapa säästää rahaa. Koska sijoitusrahastojen tuotto on usein huomattavasti korkeampi kuin pankkitalletuksen tuotto, on sijoitusrahastoihin sijoittaminen pitkällä aikavälillä selvästi pankkitilille säästämistä tuottoisampi ratkaisu.

Sijoitusrahastot jaetaan perinteisesti kolmeen ryhmään:

• osakerahastot
• korkorahastot
• yhdistelmärahastot

Nimensä mukaisesti osakerahastot sijoittavat varansa (lähinnä pörssiyritysten) osakkeisiin ja korkorahastot joukkovelkakirjalainoihin. Osakerahastojen tuotto on korkorahastoja korkeampi, mutta luonnollisesti korkeaan tuotteen liittyy myös suurempi riski menettää rahastoon sijoitetut varat. Riski on kuitenkin pienempi kuin suorissa osakesijoituksissa, sillä luonteensa mukaisesti osakerahastot hajauttavat omistuksensa moniin eri yhtiöihin. Näin yhden yrityksen konkurssi tai kurssilasku ei johda rahastosijoittajan kannalta suuriin menetyksiin.

Korkorahastot sijoittavat varoja korkomarkkinoille. Rahastot eroavat siinä, sijoittavatko ne ensisijassa lyhyeen korkoon vai pitkään korkoon. Lisäksi osa rahastoista sijoittaa lähinnä valtioiden joukkovelkakirjalainoihin, toiset taas erityisesti yrityslainoihin. Näin korkorahastojen riskisyys ja tuotto-odotuksetkin vaihtelevat suuresti.

Lyhyen koron rahastoja pidetään usein turvallisena vaihtoehtona määräaikaistalletuksille. Tavallisen kuluttajan voi kuitenkin olla vaikea havaita, kuinka turvallinen joku tietty rahasto on. Esimerkiksi viimeisen vuoden aikana monet Nordean piensijoittaja-asiakkaat ovat saaneet huomata, että riskittömänä markkinoidun lyhyen koron rahaston turvallisuus ei ollutkaan niin hyvä, kuin mitä asiakkaat olivat uskoneet.

Korkorahastoihin liittyy myös valuuttariskejä. Osa korkorahastoista sijoittaa kuitenkin vain euroalueen joukkovelkakirjoihin, jolloin valuuttariski jää pois. Sen sijaan dollarimääräisiin tai kehittyvien maiden joukkovelkakirjalainoihin sijoittavien korkorahastojen sisältämä valuuttakurssiriski voi tulla monelle yllätyksenä. Ota siis selvää, mihin korkorahasto oikein rahansa sijoittaa, ennen kuin teet sijoituspäätöksen.

Yhdistelmärahastot sijoittavat osan varoista osakemarkkinoille ja osan korkomarkkinoille. Tällöin haetaan yleensä tasapainoista riskin ja tuottomahdollisuuden yhdistelmää. Varojen jako eri markkinoille vaihtelee suuresti. Osa rahastoista saattaa sijoittaa vain 25 % osakkeisiin, osa 50 % tai peräti 75 %. Toiset rahastot taas vaihtelevat painotustaan markkinatilanteen mukaan.