Indeksirahastot ovat viime vuosina tulleet hyvin suosituiksi sijoitusrahastoiksi. Indeksirahasto sijoittaa varat vertailuindeksin mukaiseen sijoituskoriin. Rahaston hoitajat eivät siis käytä omaa näkemystä tai omia analyysejä lähtökohtana sijoituspäätöksille.
Indeksirahastot eivät käy aktiivista kauppaa osakkeilla. Osakesalkun painotuksia muutetaan yleensä muutaman kerran vuodessa. Tällöin rahaston osakekori muutetaan tarvittaessa vastaamaan kulloisenkin indeksin koostumusta.
Indeksirahastolla on useita etuja tavalliseen, aktiivisesti hoidettuun rahastoon verrattuna.
Ensinnäkin indeksirahaston kulut ovat huomattavasti tavanomaisia osakerahastoja edullisemmat. Ero voi olla peräti 1 % verran. Tämä ei kenties tunnu merkittävältä, mutta pitkäaikaisessa sijoittamisessa tuo prosentin ero saa aikaan huomattavia vaikutuksia kertautuessaan korkoa korolle -periaatteen mukaisesti.
Toiseksi salkun sisältö on läpinäkyvä. Aktiivisesti hoidettujen osakerahastojen omistuksista ei yleensä saa täsmällistä tietoa. Rahastoyhtiö tai pankki kertoo usein vain kymmenen suurinta sijoitusta kussakin rahastossa.
Kolmanneksi passiivisuudesta on se etu, että sijoittaja ei kärsi salkunhoitajan virheistä. Toisaalta hän ei myöskään saa osakemarkkinoiden keskimääräistä tuottoa parempaa tuottoa, mitä aktiviisesti hoidetut rahastot yleensä lupaavat sijoittajille (eri asia on, moniko aktiivisesti hoidettu rahasto todellisuudessa lyö vertailuindeksinsä).
Neljänneksi sijoittajan on helppo hajauttaa omistuksensa eri toimialoihin ja maanosiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti