Korkorahasto tarjoaa pientä tuottoa pienellä riskillä - periaatteessa

Korkorahasto tarjoaa pientä tuottoa pienellä riskillä - ainakin periaatteessa. Viime vuosina yhä useammat pankit ovat suositelleet piensijoittajille määräaikaistalletusten sijaan sijoittamista korkorahastoon. Kuluttaja-asiakkaat eivät ole välttämättä ymmärtäneet näihin sisältyviä riskejä.

Korkorahastoja on monenlaisia. Yleisimpiä korkorahastoja ovat:

• lyhyen koron rahastot
• pitkän koron rahastot
• yrityslainarahastot

Korkorahastoissa pienin riski on lyhyen koron rahastoissa. Samalla niiden tuotto-odotukset ovat matalimmat, eikä lyhyen koron rahastoille yleensä luvata juuri määräaikaistalletusta parempaa tuottoprosenttia.

Pitkän koron rahasto tuottaa yleensä jo hiukan lyhyen koron rahastoa paremmin. Pitkän koron rahastot sijoittavat varansa useamman vuoden mittaisiin joukkovelkakirjalainoihin. Näiden korko on yleensä parempi kuin lyhytaikaisilla joukkovelkakirjoilla.

Yrityslainoihin sijoittavien rahastojen riski on korkeampi kuin kahdella edellisellä ryhmällä. Yrityslainarahastot sijoittavat rahansa yritysten liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjalainoihin. Usein nämä rahastot hakevat korkeaa tuottoa sijoittamalla varat yrityksiin, joiden luottoluokitus ei ole kovin hyvä. Tällöin yrityksen on maksettava sijoittjille lainasta korkeaa korkoa.

Rahaston ja sijoittajan kannalta riski piilee yrityksen konkurssissa. Konkurssin sattuessa vieraan pääoman ehtoisesti yritykseen sijoittaneet ovat toki paremmassa asemassa kuin osakesijoittajat, olipa kyse sitten suorista osakesijoituksista tai osakerahaston kautta tapahtuvassa sijoituksessa. Kuitenkin on aina mahdollista, että esimerkiksi M-Realin konkurssipesä (mikäli yritys ajautuisi konkurssiin!) ei kykenisikään selviytymään lainanmaksusta.

Sekä lyhyen että pitkän koron rahastoon liittyy myös riski sijoituksen arvonalentumisesta. Kun joukkovelkakirjalainan arvo alenee, alenee myös rahasto-osuuden arvo.

Monelle saattaa kuitenkin tulla yllätyksenä se, että arvo alenee silloin, kun yleinen korkotaso nousee. Vastaavasti korkotason alentuessa rahasto-osuuden arvo nousee.

Aina tuohon nyrkkisääntöön ei kuitenkaan ole voinut luottaa. Esimerkiksi viime talvena korkotaso laski, minkä vuoksi moni sijoittaja oletti korkorahasto-osuuksien arvon nousua. Esimerkiksi Nordean osalta kuitenkin kävi juuri päinvastoin: korkorahastojen arvo on pudonnut noin 10 prosentilla vuoden kuluessa. Näin kävi siitä huolimatta, että esimerkiksi lyhyen koron euromääräisiin joukkovelkakirjoihin sijoittavan rahaston piti olla riskitasoltaan mahdollisimman alhainen. Rahaston ehdoissa tosin kerrottiin, että rahasto voi käyttää johdannaisia riskeiltä suojautumiseen. Ilmeisesti johdannaisilla kuitenkin otettiin lisäriskiä, tai suojautuminen epäonnistui mahdollisimman pahasti.

Nyt Nordea siivoaa rahastoja jakamalla ja yhdistelemällä sijoituksia uusiin rahastoihin - näin Nordea pääsee eroon järkyttävän huonoista tuottoluvuista. Tarkoituksena on saada kuluttajat unohtamaan pankin rahastojen epäonnistuminen korkomarkkinoilla. Itse aion pysyä jatkossa etäällä kaikista Nordean rahastoista.