Osakkeet ovat olleet viime vuosikymmeninä pitkällä aikajänteellä sijoitettaessa kaikkein tuottoisin sijoitusmuoto. Sijoittamalla pörssiosakkeisiin on ollut mahdollista päästä jopa kymmenen prosentin keskimääräiseen vuosituottoon. Suorissa osakesijoituksissa on kuitenkin omat vaikeutensa, minkä takia moni piensijoittaja sijoittaa mieluummin osakerahastoihin.
Osakkeisiin sijoitettaessa tuotto muodostuu kahdella toisiaan täydentävällä tavalla.
Ensinnäkin yritykset maksavat omistajilleen osan yrityksen tuotosta osinkona. Näin myös pörssiyritysten osakkeenomistajat hyötyvät yrityksen kannattavasta liiketoiminnasta. Useimmat yritykset maksavat osinkoa vuosittain summan, joka tuottaa osakkeenomistajalle muutaman prosentin tuoton sijoitukselle. Osingon suuruus vaihtelee yrityksittäin. Lisäksi osingon suuruus vaihtelee yrityksen menestyksen mukaan. Huonoina vuosina yritykset eivät välttämättä jaa omistajilleen lainkaan osinkoja.
Toiseksi yritysten osakkeiden kurssi - eli se hinta, jolla osakkeella käydään kauppaa pörssissä - voi nousta. Osinkojen lisäksi osakesijoittaja hyötyy tästä omistamiensa osakkeiden arvonnoususta.
Toisin kuin osinkojen kohdalla, osakkeen arvonnousuun perustuva tuotto realisoituu ainoastaan, kun osakkeenomistaja myy osakkeen. Yleensä tämä tapahtuu pörssissä käytävässä kaupassa. Myyntivoitto on luonnollisesti verotettavaa tuloa, mikä pitää ottaa huomioon osakkeen kurssinousun tuottoa arvioitaessa.
Osa sijoittajista sijoittaa osakkeisiin vain lyhyen aikavälin kurssivaihteluja hyödyntääkseen. Toiset taas ottavat huomioon osingonmaksusta kertyvän pitkäaikaisen sijoituksen tuoton. Molemmat näkökulmat kannattaa varmasti ottaa huomioon sijoituspäätöksiä tehtäessä.
Osakkeiden arvonnousu ei ole vakaata. Esimerkiksi talvella 2009 Yhdysvaltain osakeindeksit olivat alempana kuin vaikkapa kymmenen vuotta aikaisemmin. Japanin markkinat olivat tuolloin samalla tasolla kuin peräti vuonna 1981.
Kun osakkeiden arvonnousua laskettaessa otetaan huomioon indeksi, löytyy 1900-luvun varrelta muitakin huonoja periodeja. Pisimmät negatiivisen kasvun kaudet ovat olleet varsin pitkiä. Yhdysvaltain pisin kausi on ollut 16 vuotta (1905-1920), Britannian 22 vuotta (1900-1921), Ranskan 53 vuotta (1900-1952), Saksan 55 vuotta (1900-1954), Japanin 51 vuotta (1900-1950) ja Italian peräti 73 vuotta (1906-1978).
Vaikka osakkeet siis keskimäärin ovat tuottaneetkin hyvin, on eri maissa ollut pitkiäkin ajanjaksoja, jolloin osakkeet eivät ole tuottaneet merkittävää kurssinousua. Tällaisinakin ajanjaksoina osakesijoittajalle on luonnollisesti voinut kertyä osingonmaksuun perustuvaa tuottoa sijoitukselle.
Nämä osakkeiden arvon kehitykseen liittyvät ongelmat ovat samoja, sijoittipa säästäjä suoraan osakkeisiin tai välillisesti osakerahastojen avulla. Osakerahastoihin sijoittaja voi kuitenkin hyötyä riskin hajauttamisesta: sijoittamalla rahansa vain tiettyihin osakkeisiin on aina vaarana menettää koko sijoitus yrityksen mennessä konkurssiin. Osakerahastoissa tämä riski on pienempi, ja yksittäisten yritysten konkurssi vaikuttaa vain vähän koko rahaston arvoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti