Nyt ei kannata sijoittaa pitkään korkoon

Korkorahastot ovat monen piensijoittajan suosiossa. Pankit ovat markkinoineet korkorahastoja turvallisina vaihtoehtoina pankkitalletuksille. Kuitenkin korkorahastoiden odotetaan tuottavan perinteisiä määräaikaistalletuksia paremmin. Tällä hetkellä ei kuitenkaan kannata sijoittaa korkorahastoihin. Varsinkin ns. pitkän koron rahastot arveluttavat minua suuresti. Miksi?

Korkosijoitusten arvo käyttäytyy monen maallikon mielestä yllättävällä tavalla. Kun yleinen korkotaso laskee, korkosijoituksen arvo nousee. Tällöin myös korkorahaston arvo nousee. Kun taas yleinen korkotaso on nousussa, korkosijoitusten arvo laskee. Luonnollisesti myös korkorahastojen arvot laskevat.

Muutos korkorahaston arvossa on sitä suurempi, mitä pidempi rahaston keskimääräinen duraatio on. Pitkän korkon rahastojen duraatio on pidempi kuin lyhyen koron rahastojen duraatio. Siksi pitkään korkoon sijoittavien rahastojen arvo vaihtelee yleisen korkotason vaihdellessa lyhyen koron rahastoja voimakkaammin. Tämän vuoksi pitkän koron rahastot ovat lyhyen koron rahastoja riskisempiä.

Tällä hetkellä yleinen korkotaso on ollut pitkään poikkeuksellisen alhaalla. Käytännössä korkotaso ei voi alentua nykyisestä. Kun taloudessa tapahtuu selvä käänne parempaan, nostavat keskuspankit ns. viitekorkojaan. Tämä vaikuttaa myös markkinakorkoihin.

Eli lyhyesti: talouskasvun käynnistyessä korkotaso nousee ja korkorahastojen arvo laskee. Tämän vuoksi en itse sijoittaisi tällä hetkellä ainakaan pitkän koron rahastoihin.

Korkorahasto tarjoaa pientä tuottoa pienellä riskillä - periaatteessa

Korkorahasto tarjoaa pientä tuottoa pienellä riskillä - ainakin periaatteessa. Viime vuosina yhä useammat pankit ovat suositelleet piensijoittajille määräaikaistalletusten sijaan sijoittamista korkorahastoon. Kuluttaja-asiakkaat eivät ole välttämättä ymmärtäneet näihin sisältyviä riskejä.

Korkorahastoja on monenlaisia. Yleisimpiä korkorahastoja ovat:

• lyhyen koron rahastot
• pitkän koron rahastot
• yrityslainarahastot

Korkorahastoissa pienin riski on lyhyen koron rahastoissa. Samalla niiden tuotto-odotukset ovat matalimmat, eikä lyhyen koron rahastoille yleensä luvata juuri määräaikaistalletusta parempaa tuottoprosenttia.

Pitkän koron rahasto tuottaa yleensä jo hiukan lyhyen koron rahastoa paremmin. Pitkän koron rahastot sijoittavat varansa useamman vuoden mittaisiin joukkovelkakirjalainoihin. Näiden korko on yleensä parempi kuin lyhytaikaisilla joukkovelkakirjoilla.

Yrityslainoihin sijoittavien rahastojen riski on korkeampi kuin kahdella edellisellä ryhmällä. Yrityslainarahastot sijoittavat rahansa yritysten liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjalainoihin. Usein nämä rahastot hakevat korkeaa tuottoa sijoittamalla varat yrityksiin, joiden luottoluokitus ei ole kovin hyvä. Tällöin yrityksen on maksettava sijoittjille lainasta korkeaa korkoa.

Rahaston ja sijoittajan kannalta riski piilee yrityksen konkurssissa. Konkurssin sattuessa vieraan pääoman ehtoisesti yritykseen sijoittaneet ovat toki paremmassa asemassa kuin osakesijoittajat, olipa kyse sitten suorista osakesijoituksista tai osakerahaston kautta tapahtuvassa sijoituksessa. Kuitenkin on aina mahdollista, että esimerkiksi M-Realin konkurssipesä (mikäli yritys ajautuisi konkurssiin!) ei kykenisikään selviytymään lainanmaksusta.

Sekä lyhyen että pitkän koron rahastoon liittyy myös riski sijoituksen arvonalentumisesta. Kun joukkovelkakirjalainan arvo alenee, alenee myös rahasto-osuuden arvo.

Monelle saattaa kuitenkin tulla yllätyksenä se, että arvo alenee silloin, kun yleinen korkotaso nousee. Vastaavasti korkotason alentuessa rahasto-osuuden arvo nousee.

Aina tuohon nyrkkisääntöön ei kuitenkaan ole voinut luottaa. Esimerkiksi viime talvena korkotaso laski, minkä vuoksi moni sijoittaja oletti korkorahasto-osuuksien arvon nousua. Esimerkiksi Nordean osalta kuitenkin kävi juuri päinvastoin: korkorahastojen arvo on pudonnut noin 10 prosentilla vuoden kuluessa. Näin kävi siitä huolimatta, että esimerkiksi lyhyen koron euromääräisiin joukkovelkakirjoihin sijoittavan rahaston piti olla riskitasoltaan mahdollisimman alhainen. Rahaston ehdoissa tosin kerrottiin, että rahasto voi käyttää johdannaisia riskeiltä suojautumiseen. Ilmeisesti johdannaisilla kuitenkin otettiin lisäriskiä, tai suojautuminen epäonnistui mahdollisimman pahasti.

Nyt Nordea siivoaa rahastoja jakamalla ja yhdistelemällä sijoituksia uusiin rahastoihin - näin Nordea pääsee eroon järkyttävän huonoista tuottoluvuista. Tarkoituksena on saada kuluttajat unohtamaan pankin rahastojen epäonnistuminen korkomarkkinoilla. Itse aion pysyä jatkossa etäällä kaikista Nordean rahastoista.

Sijoitusrahastot

Sijoitusrahasto on rahasto, joka sijoittaa osakkeisiin tai muihin arvopapereihin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sijoitusrahastoista on tullut yhä useamman suomalaisen suosima tapa säästää rahaa. Koska sijoitusrahastojen tuotto on usein huomattavasti korkeampi kuin pankkitalletuksen tuotto, on sijoitusrahastoihin sijoittaminen pitkällä aikavälillä selvästi pankkitilille säästämistä tuottoisampi ratkaisu.

Sijoitusrahastot jaetaan perinteisesti kolmeen ryhmään:

• osakerahastot
• korkorahastot
• yhdistelmärahastot

Nimensä mukaisesti osakerahastot sijoittavat varansa (lähinnä pörssiyritysten) osakkeisiin ja korkorahastot joukkovelkakirjalainoihin. Osakerahastojen tuotto on korkorahastoja korkeampi, mutta luonnollisesti korkeaan tuotteen liittyy myös suurempi riski menettää rahastoon sijoitetut varat. Riski on kuitenkin pienempi kuin suorissa osakesijoituksissa, sillä luonteensa mukaisesti osakerahastot hajauttavat omistuksensa moniin eri yhtiöihin. Näin yhden yrityksen konkurssi tai kurssilasku ei johda rahastosijoittajan kannalta suuriin menetyksiin.

Korkorahastot sijoittavat varoja korkomarkkinoille. Rahastot eroavat siinä, sijoittavatko ne ensisijassa lyhyeen korkoon vai pitkään korkoon. Lisäksi osa rahastoista sijoittaa lähinnä valtioiden joukkovelkakirjalainoihin, toiset taas erityisesti yrityslainoihin. Näin korkorahastojen riskisyys ja tuotto-odotuksetkin vaihtelevat suuresti.

Lyhyen koron rahastoja pidetään usein turvallisena vaihtoehtona määräaikaistalletuksille. Tavallisen kuluttajan voi kuitenkin olla vaikea havaita, kuinka turvallinen joku tietty rahasto on. Esimerkiksi viimeisen vuoden aikana monet Nordean piensijoittaja-asiakkaat ovat saaneet huomata, että riskittömänä markkinoidun lyhyen koron rahaston turvallisuus ei ollutkaan niin hyvä, kuin mitä asiakkaat olivat uskoneet.

Korkorahastoihin liittyy myös valuuttariskejä. Osa korkorahastoista sijoittaa kuitenkin vain euroalueen joukkovelkakirjoihin, jolloin valuuttariski jää pois. Sen sijaan dollarimääräisiin tai kehittyvien maiden joukkovelkakirjalainoihin sijoittavien korkorahastojen sisältämä valuuttakurssiriski voi tulla monelle yllätyksenä. Ota siis selvää, mihin korkorahasto oikein rahansa sijoittaa, ennen kuin teet sijoituspäätöksen.

Yhdistelmärahastot sijoittavat osan varoista osakemarkkinoille ja osan korkomarkkinoille. Tällöin haetaan yleensä tasapainoista riskin ja tuottomahdollisuuden yhdistelmää. Varojen jako eri markkinoille vaihtelee suuresti. Osa rahastoista saattaa sijoittaa vain 25 % osakkeisiin, osa 50 % tai peräti 75 %. Toiset rahastot taas vaihtelevat painotustaan markkinatilanteen mukaan.