Osakerahasto sijoittaa varat osakkeisiin. Useimmat osakerahastot rajaavat säännöissään tarkemmin, minkälaisiin yrityksiin ja mihin maihin nämä sijoitukset suunnataan. Rajaus voidaan tehdä esimerkiksi maantieteellisin perustein, yritysten toimialan tai yrityskoon perusteella. Jotkut rahastot taas tekevät yritysvalintansa yrityksen eettisyyden perusteella.
Maantieteellisin perustein rajattuja osakerahastoja ovat esimerkiksi vain Suomeen, Yhdysvaltoihin tai Venäjälle sijoittavat osakerahastot. Usein maantieteellinen rajaus lisää osakerahaston riskiä - toisaalta se mahdollistaa entistä suuremmat vuosituotot. Esimerkiksi Venäjälle sijoittavat rahastot ovat ajoittain tuottaneet huikeita tuottoja, mutta vastineeksi osakekurssit saattavat heilahdella vaikkapa poliittisten suhdanteiden mukaan rajustikin.
Perinteisesti Yhdysvaltoihin sijoittavat rahastot ovat olleet varma valinta. Myös globaalisti sijoituksensa hajauttavien rahastojen sijoituksista suurin osa suuntautuu yleensä Yhdysvaltain markkinoille, mikä on luonnollista jo maan valtavien osakemarkkinoiden takia. Suomalaisen sijoittajan kannalta yhdysvaltalaisten osakkeiden suuri paino tuo luonnollisesti mukanaan valuuttakurssien heilahteluun liittyvän riskin.
Sijoittamalla pelkästään euroalueen yrityksiin voi suuren osan tästä valuuttariskistä saada vältettyä. Tällöin sitoutuu kuitenkin pienemmän talousalueen kehitykseen, joka ei välttämättä ole yhtä hyvä kuin mikä saavutettaisiin globaalilla sijoitusstrategialla.
Viimeisen vuosikymmenen aikana ovat sijoittajat löytäneet yhä enenevässä määrin myös toimialoittaiset rahastot. Perinteisesti esimerkiksi lääketeollisuus ja tietotekniikka ovat olleet erillisten rahastojen kohteina. Näin on helppo sijoittaa oman näkemyksen mukaan nousussa olevaan toimialaan. Aina oletukset eivät kuitenkaan osu oikeaan: jo kymmenen vuotta odotettu bioteknologia-alan voimakas nousu on jäänyt ainakin toistaiseksi toteutumatta.
Osa sijoitusrahastoista hakee tuottoa sijoittamalla pieniin ja keskisuuriin (small cap) yrityksiin. Näistäkin yrityksistä voi löytyä suurta nousupotentiaalia, mutta luonnollisesti riskitkin ovat tavallista suurempia. Jos rahastonhoitaja onnistuu kaappaamaan haaviinsa seuraavan nokian, voi tästä tulla rahastosijoittajankin kohdalle mukavaa arvonnousua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti