Rahastosäästäminen kannattaa aina!

Rahastosäästäminen kannattaa aina. Jos voit säästää tuloistasi joka kuukausi tietyn summan, on minkä tahansa pankin kanssa nykyään helppoa tehdä sopimus rahastosäästämisestä.

Käytännössä rahastosäästäminen tarkoittaa sitä, että joka kuukausi tililtäsi veloitetaan sopivaksi katsomasi summa. Tämä summa sijoitetaan haluamaasi osake- tai muuhun sijoitusrahastoon.

Rahastot sopivat pitkäjänteiseen säästämiseen suoria osakesijoituksia paremmin, jos kuukausittainen säästösumma on pieni - esimerkiksi vain muutamia kymmeniä euroja. Tällöin sijoitusvarallisuutesi karttuu pikku hiljaa. Hitaan ja tasaisen säästösopimuksen hyvä puoli on siinä, että edestakaisin sahaavat pörssikurssit eivät pääse häiritsemään pitkäaikaista rahastosäästämistä: ostat keskimäärin yhtä usein kalliita kuin edullisiakin rahasto-osuuksia.

Jos otat rahastosäästämisen pitkäjänteiseksi tavoitteeksi, kannattaa sinun sijoittaa puhtaaseen osakerahastoon. Unohda pankkien suosittelemat yhdistelmärahastot, joissa on sekä osakkeita että korkosijoituksia. Pitkällä aikavälillä sijoitettaessa osakerahastot tuottavat selvästi parasta tulosta. Tämän takia rahastosäästäjän on syytä ajatella säästöjensä karttumista esimerkiksi 30 vuoden tähtäimellä: tuolla aikavälillä pienikin vuositason prosentuaalinen ero ehtii kasvaa huimasti korkoa korolle.

Itse olen vuosien varrella harrastanut rahastosäästämistä. Se oli minulle pitkään edullisin ja helpoin tapa sijoittaa pörssiosakkeisiin. Tein kyllä aluksi virheen, josta nyt varoitin muita: sijoitin Nordean kalliiseen Optima-yhdistelmärahastoon. Rahaston hoitokulut olivat korkeita, ja tuotto vaatimaton.

Sijoititpa minkä tahansa pankin sijoitusrahastoon, kannattaa myös rahastosäästäjän kiinnittää erityistä huomiota säästökohteen hoitokuluihin. Jos vaihtoehtoina on useita samankaltaisia sijoitusrahastoja, joissa näyttää olevan sijoituksia samoihin yrityksiin, kannattaa aina valita hoitokuluiltaan halvin rahasto. Menestyksekkään rahastosäästämisen lähtökohtana on kustannusten minimointi, aivan kuten missä tahansa sijoittamisessa.

Toisin kuin joskus voi lukea, pitkäjänteinen rahastosäästäminen ei vaadi pörssikurssien seuraamista. Päinvastoin voi olla hyväksikin, että sijoittaja ei turhaaan seuraa rahasto-omistustesa arvon kehittymistä. "Osta ja unohda" -ohje toimii erityisen hyvin rahastosäästämisen yhteydessä.

Yksi asia, joka sinun kannattaa myös muistaa, koskee pankeista saatavaa sijoitusneuvontaa. Pankkineuvojasi ei nimittäin koskaan ajattele sinun etuasi, kun hän antaa sinulle sijoitusohjeita. Pankkivirkailija saa nimittäin palkkansa siitä, että hän suosittelee sinulle rahastosäästämistuotteita, jotka tuottavat pankille parhaiten. Sinun etusi on toissijaista.

Kehittyvät markkinat tarjoavat suuria tuottoja

Kehittyvät markkinat houkuttelevat monia sijoittajia. Kehittyvillä markkinoilla (englanniksi käytetään ilmaisua emerging markets) tarkoitetaan markkina-alueita, jotka kasvavat ja kehittyvät nopeasti. Esimerkiksi BRIC-maina tunnettujen Venäjän, Brasilian, Intian ja Kiinan osakemarkkinat ovat tyypillisiä kehittyviä markkinoita.

Kehittyville markkinoille on hankalaa ja kallista sijoittaa suoria osakesijoituksia käyttämällä. Tämä on toki mahdollista, sillä monia kehittyvien markkinoiden yrityksiä noteerataan suurissa kansainvälisissä osakepörsseissä. Esimerkiksi New Yorkin pörssistä on mahdollista ostaa monien kehittyvien markkinoiden yritysten osakkeita. Kehittyvät markkinat ovat kuitenkin sijoituskohde, joihin kannattaa monestakin syystä sijoittaa sijoitusrahastoja käyttäen.

Ensinnäkin kehittyvät markkinat ovat huomattavasti riskialttiimpia sijoituskohteita kuin perinteiset teollistuneet länsimaat. Yrityksistä on vaikea saada tietoa, eikä tiedon luotettavuuteen voi välttämättä luottaa. Lisäksi kehittyvien markkinoiden yrityksiin liittyy usein länsimaita suurempi poliittinen riski: vaaleilla valitut hallitukset voivat muuttaa maan talouspoliittista linjaa jyrkästikin.

Kokonaan oma lukunsa muodostavat maat, joita hallitsee diktaattori tai esimerkiksi sotilasjuntta. Poliittiset riskit voivat realisoitua esimerkiksi yritysten kansallistamisena tai epävakaan talouspolitiikan aikaansaamana valuuttakurssin heilahteluna. Yleinen riskialttius johtaa myös osakkeiden kurssivaihteluiden tavanomaista suurempaan volatiliteettiin.

Näistä syistä johtuen hajauttaminen on vielä tärkeämpää, kuin tavallisesti pörssiosakkeisiin sijoitettaessa. Hajauttaminen on kuitenkin kallista. Lisäksi riskialttiisiin kehittyvien markkinoiden osakkeisiin ei kannata sijoittaa kovin suurta osuutta koko sijoitusvarallisuudesta. Tämän vuoksi myös muutoin suoria osakesijoituksia suosivan piensijoittajan kannattaa lisätä salkkuunsa kehittyvien markkinoiden osakkeita lähinnä osakerahastojen kautta.

Kehittyvien markkinoiden osakerahastoja on varmasti kaikilla pankeilla ja pankkiiriliikkeillä valikoimissaan. Itse suosin indeksiosuusrahastoja, koska niiden kulut ovat tavanomaisia osakerahastoja alhaisempia. Helsingin pörssistä ei ole saatavilla Suomea eksoottisempien alueiden ETF-rahastoja, minkä vuoksi esimerkiksi Thaimaan tai Etelä-Amerikan osakkeita ETF-rahaston kautta halajavan on käännettävä katseensa ulkomaille. New Yorkin ja Frankfurtin pörsseistä nimittäin löytyy indeksiosuusrahastoja vaativimmankin sijoittajan tarpeisiin.