Esimerkiksi FIM kertoo sijoitusrahastojensa menestyksestä:
Useat FIM Rahastot ovat viime vuosina peitonneet vertailuindeksinsä ja olleet maan parhaimmistoa omissa riskiluokissaan.Näin varmasti onkin. Mutta samainen lause tarkoittaa myös, että useimmat FIM Rahastot eivät ole voittaneet viime vuosina vertailuindeksiään. Kun asiaa ajattelee näin päin, eivät FIM:n sijoitusrahastot enää tunnukaan yhtä houkuttelevilta sijoituskohteilta kuin vain hetki sitten.
Pitkällä tähtäimellä sijoitusrahastot saattavat keskimäärin voittaa vertailuindeksin hienoisesti. Tämä etu kuitenkin häviää, kun otetaan huomioon sijoitusrahastojen hallinnointipalkkiot.
Vesa Puttonen ja Elias Repo huomauttavatkin kirjassaan Miten sijoitan rahastoihin, että mitään muuta ei oikeastaan voitaisikaan olettaa - koska valtaosa osakemarkkinoiden pääomista on sijoitusrahastoissa, muodostavat sijoitusrahastojen sijoituspäätökset "markkinan". Indeksi taas kuvaa markkinaa:
Tällöin rahastot keskimäärin tuottavat saman kuin yleisindeksi, mutta merkintä-, lunastus- ja hallinnointipalkkiot painavat keskimääräisen tuoton jonkin verran miinukselle.Yleisindeksin tuotto muodostuu aktiivisten ja passiivisten sijoittajien tuottojen painotettuna keskiarvona -- "siksi sekä aktiivinen että passiivinen salkunhoito on keskimäärin nollasummapeliä."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti