Monet piensijoittajat vertailevat mielellään eri sijoitusrahastojen tuottoprosentteja. Sijoittajat ovat usein kiinnostuneita paitsi rahaston tuottoprosentista, myös siitä, onko rahasto voittanut vertailuindeksinsä. Tähän ajattelutapaan liittyy kaksi selvää ongelmaa.
Ensimmäinen ongelmista liittyy vertailuindeksiin. Vertailuindeksi on aina rahastoyhtiön itsensä valitsema, ja usein indeksin valintaan vaikuttaa myös se, kuinka helppoa on saavuttaa indeksiä parempi tulos. Siksi vertailuindeksiksi valitaan mielellään pelkkä osakehintaindeksi, joka ei huomioi yritysten maksamia osinkoja.
Pelkkään tuottoprosenttiin tuiijottaminen taas ei auta muodostamaan kuvaa siitä, onko rahaston tuotto ollut oikeassa suhteessa rahaston riskiin nähden. Tuoton pitäisi nimittäin kasvaa rahaston riskipitoisuuden myötä: korkeat tuotot vaativat korkeaa riskitasoa, mataliin tuottoihin päästään myös pienemmällä riskillä.
Tämän vuoksi rahastosijoittajan kannattaa humioida myös rahaston riski. Vain näin on mahdollista selvittää, saako sijoittaja riittävän korvauksen ottamalleen riskille.
Käytetyin rahastojen riskimittari on ns. Sharpen luku tai Sharpen mittari:
Sharpen luku saadaan, kun rahaston tuotto-odotuksesta vähennetään riskittömän koron tuotto ja erotus jaetaan rahaston volatiliteetilla. Näin Sharpen luku kertoo, paljonko rahasto tuottaa korvausta sijoittajan ottamasta riskistä. Mitä suurempi luku on, sitä parempi rahasto on sijoittajan kannalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti