Sijoitusrahastot nyt

Kannattaako kalliista rahastosta maksaa?

2011-08-16T04:34:00.000-07:00

Monet kivijalkapankit tarjoavat nykyään asiakkailleen lähestulkoon rutiininomaisesti erilaisia sijoitustuotteita. Nämä ovat yleensä melko kalliita, sillä pankin on luonnollisesti tuotettava voittoa omille omistajillen. Asiakkaan hyöty on tässä aivan toissijaista.

Entäpä sitten erilaiset pienemmät rahastoyhtiöt ja pankkiiriliikkeet? Ovatko niiden sijoitusrahastot yhtään parempia?

Useissa tapauksissa näin ei ole. Monien tutkimusten mukaan sijoitusrahastot häviävät keskimäärin vertailuindekseilleen. Siksi on kyseenalaista, kannattaako sijoittajan maksaa pankille aktiivisesti hoidetun sijoitusrahaston pyörittämisestä.

Jos kuitenkin päädyt rahastosijoittajaksi, kannattaa sinun aktiivisen sijoitusrahaston sijaan ehdottomasti valita passiivinen indeksirahasto. Vielä parempi on sijoittaa pörssinoteerattuun indeksiosuusrahastoon. Silloin minimoit kulusi ja maksimoit sijoituksen odotustuoton.

Unohda oman pankkisi sijoitusrahastot

2011-06-24T03:15:00.000-07:00

Yleensä pankit suosittelevat asiakkaitaan sijoittamaan pankin omiin rahastoihin. Tämän ei pitäis yllättää ketään, sillä pankkien omat sijoitusrahastot tuottavat varmaa, tasaista tuottoa pankeille. Sijoittajan kannattaa kuitenkin useimmiten unohtaa tilipankin sijoitusrahastot, ja tutustua pankin ulkopuolisiin vaihtoehtoihin.

Itse olen jo muutama vuosi sitten löytänyt erilaiset indeksiosuusrahastot. Pörssinoteeratut indeksiosuusrahastot, eli ETF-rahastot ovat kustannustehokas tapa hajauttaa sijoituksia eri yrityksiin. Valitettavasti Helsingin pörssin valikoima on erittäin rajallinen -- katse on siis käännettävä kohti ulkomaisissa pörsseissä noteerattuja sijoitusrahastoja.

Verkossa toimivat pienet sijoituspankit tarjoavat asiakkailleen jopa ilmaiseksi vaikkapa New Yorkin pörssistä ostettujen osakkeiden ja sijoitusrahastojen säilytystä. Itse olenkin havainnut, että New Yorkin ja Frankfurtin pörssien sijoitusrahastot ovat oivallinen tapa sijoittaa globaaleille markkinoille. Näiden kautta kulut saa pysymään alhaisina ja hankittua kunnollisen hajautushyödyn.

Sijoittaminen vaatii tietysti tällöin hiukan enemmän viitseliäisyyttä kuin oman pankin kanssa tehty säästösopimus. Pitkällä aikavälillä pörssinoteeratut, alhaisten hallinnointikulujen sijoitusrahastot tuottavat kuitenkin huomattavasti peruspankkien pienasiakkaille suunnattuja sijoitusrahastoja paremmin.

Sen vuoksi suosittelen sinuakin unohtamaan Nordean, Osuuspankin ja Sampo-pankin rahastot. Sijoita järkevästi, hajauta sijoituksesi globaalisti ja minimoi kustannukset. Näin sijoituksesi tuottaa pitkällä aikävälillä parhaiten.

Rahastosäästäminen kannattaa aloittaa nyt!

2011-05-02T08:57:00.000-07:00

Usein esitetty kysymys kuuluu: "Onko nyt oikea aika aloittaa sijoittaminen?". Minun mielestäni aina on oikea aika ryhtyä sijoittajaksi -- halusitpa sitten sijoittaa osakkeisiin tai sijoitusrahastoihin.

Sijoitusrahastot tarjoavat yleensä kaksi tapaa sijoittaa:

kuukausittain tapahtuva säästämissopimus
kertasijoitukset

Jos et ole aikaisemmin sijoittanut rahojasi pankkitiliä paremmin tuottaviin kohteisiin, suosittelen sinulle kuukausittaista säästösopimusta. Tasaisesti eri aikoina tapahtuva rahastosijoittaminen auttaa hajauttamaan riskiä: todennäköisesti ostat kuukausien, lopulta vuosien mittaan sekä kalliita että edullisia rahastoja.

Sijoitusrahastot kuuluvat nykyään jokaisen pankin tuotevalikoimaan. Pankkien lisäksi myös vakuutusyhtiöt tarjoavat asiakkailleen erilaisia rahastotuotteita. Näiden kaikkien kulut vaihtelevat huomattavasti. Fiksu sijoittaja vertailee mieleisiään rahastoja, ja valitsee niistä edullisimman.

Itse valitsen yleensä mahdollisimman edullisen rahaston. Pörssinoteerattavat ETF-rahastot ovat yleensä edullisia. Näiden lisäksi myös muut indeksirahastot ovat suositeltavia valintoja: indeksirahasto seuraa jotain tiettyä pörssi-indeksiä, minkä vuoksi rahastonhoitaja ei yritä ottaa riskiä ja voittaa indeksiä. Tämän ansiosta indeksirahaston kulut ovat yleensä selvästi ns. aktiivisia rahastoja alhaisempia.

Valitettavan harva pankki kuitenkaan suosittelee sinulle sen paremmin passiivisia indeksirahastoja kuin pörssinoteerattuja ETF-rahastoja. Tämän syynä ei ole rahastojen huono tuotto sinun kannaltasi, vaan se, että pankki tienaa niistä vähemmän. Sen vuoksi pankkitoimihenkilöt eivät myöskään suosittele niitä sinulle.

Tällä hetkellä valitsisin itselleni puhtaan osakerahaston. Pitkällä tähtäimellä osakkeet tuottavat kuitenkin aina korkoinstrumentteja paremman tuoton. Lisäksi korkotaso on tällä hetkellä erittäin alhainen, minkä vuoksi korkorahastojen tuotto sijoitetulle pääomalle on niinikään alhainen.

Lisäksi korkorahaston arvossa piilee myös korkoriski: kun yleinen korkotaso lähtee nousuun, korkorahastojen arvo laskee. Tämä tulee monelle aloittelevalle sijoittajalle yllätyksenä.

Nyt on hyvä aika sijoittaa osakkeisiin!

2011-04-23T10:27:00.001-07:00

Nyt on hyvä aika sijoittaa osakkeisiin -- huolimatta siitä, että osakemarkkinat ovat nousseet jo kaksi vuotta lähes yhtäjaksoisesti. Tietysti viime vuonna olisi ollut vielä parempi hetki sijoittaa osakkeisiin, tai vaikkapa kaksikymmentä vuotta sitten. Kolmekymmentä vuotta sitten olisi ollut vielä parempi sijoittaa osakemarkkinoille.

Osakemarkkinoille kannattaa sijoittaa aina, koska osakkeiden tuotto on kilpailevia sijoitusmuotoja parempi. Kun sijoitushorisontti on muutaman vuoden sijaan muutamia kymmeniä vuosia, on yksittäisen sijoituksen ajoitusta tärkeämpää, kuinka kauan salkku on kasvanut korkoa.

Sen vuoksi sijoittaminen on syytä aloittaa mahdollisimman nuorena, ja sijoittamista kannattaa jatkaa vuodesta toiseen. Silloin sijoitussalkkuun kuuluu todennäköisesti sekä kalliilla että halvalla hankittuja sijoituksia. Tämän takia sijoitusrahastot, joihin on mahdollista tehdä säästösopimuksia, ovat hyvä sijoitusmuoto niille, joiden on vaikea itse huolehtia pitkäjänteisen sijoitusstrategian toteuttamisesta.

Jos haluat itse huolehtia sijoitustrategiastasi, ostojen ajoittamisesta ja näkemyksen ottamisesta, saattaa sijoitussalkun koostaminen eri ETF-rahastoista olla peruspankkien rahastoja parempi ratkaisu. Varsinkin indeksirahastot ovat fiksun sijoittajan valinta, sillä hallintokulut ovat usein tavallisten pankkien aktiivisesti hoidettuja rahastoja huomattavasti edullisempia.

Loppujen lopuksi tärkeintä on, että aloitat sijoittamisen mahdollisimman nopeasti. Parasta on, että teet ensimmäisen sijoituksesi jo tänään. Älä turhaan lykkää ensimmäisen askeleen ottamista, sillä tien toisessa päässä odottaa taloudellinen riippumattomuus!

Nyt ei kannata sijoittaa pitkään korkoon

2010-02-24T11:54:00.000-08:00

Korkorahastot ovat monen piensijoittajan suosiossa. Pankit ovat markkinoineet korkorahastoja turvallisina vaihtoehtoina pankkitalletuksille. Kuitenkin korkorahastoiden odotetaan tuottavan perinteisiä määräaikaistalletuksia paremmin. Tällä hetkellä ei kuitenkaan kannata sijoittaa korkorahastoihin. Varsinkin ns. pitkän koron rahastot arveluttavat minua suuresti. Miksi?

Korkosijoitusten arvo käyttäytyy monen maallikon mielestä yllättävällä tavalla. Kun yleinen korkotaso laskee, korkosijoituksen arvo nousee. Tällöin myös korkorahaston arvo nousee. Kun taas yleinen korkotaso on nousussa, korkosijoitusten arvo laskee. Luonnollisesti myös korkorahastojen arvot laskevat.

Muutos korkorahaston arvossa on sitä suurempi, mitä pidempi rahaston keskimääräinen duraatio on. Pitkän korkon rahastojen duraatio on pidempi kuin lyhyen koron rahastojen duraatio. Siksi pitkään korkoon sijoittavien rahastojen arvo vaihtelee yleisen korkotason vaihdellessa lyhyen koron rahastoja voimakkaammin. Tämän vuoksi pitkän koron rahastot ovat lyhyen koron rahastoja riskisempiä.

Tällä hetkellä yleinen korkotaso on ollut pitkään poikkeuksellisen alhaalla. Käytännössä korkotaso ei voi alentua nykyisestä. Kun taloudessa tapahtuu selvä käänne parempaan, nostavat keskuspankit ns. viitekorkojaan. Tämä vaikuttaa myös markkinakorkoihin.

Eli lyhyesti: talouskasvun käynnistyessä korkotaso nousee ja korkorahastojen arvo laskee. Tämän vuoksi en itse sijoittaisi tällä hetkellä ainakaan pitkän koron rahastoihin.

Sijoitusrahastojen vertailu - mitä kannattaa katsoa?

2010-02-16T07:44:00.000-08:00

Suomessa on tarjolla piensijoittajille satoja eri sijoitusrahastoja. Suuri valikoima tekee piensijoittajalle vaikeaksi hahmottaa eroja sijoitusrahastojen välillä. Rahastot eroavat toisistaan esimerkiksi sijoituspolitiikan, käytetyn vertailuindeksin ja sijoittajalta perittyjen merkintä- ja hallinnointikorvausten osalta.

Luulen, että sijoitusrahastoja tarjoavien pankkien ja rahastoyritysten tarkoituskin on tehdä sijoitusrahastojen vertaamisesta mahdollisimman hankalaa. Jos rahastojen vertaaminen olisi helppoa, huonot rahastot eivät saisi sijoittajien euroja ja senttejä. Hyvät rahastot keräisivät kaikkien sijoittajien sijoitusvarallisuuden ja siten tuotot.

Loppujen lopuksi erilaisten sijoitusrahastojen vertaaminen on aivan yksinkertaista, kunhan vertaat esimerkiksi samalle maantieteelliselle alueelle tai tietyllä toimialalle sijoittavia osakerahastoja. Piensijoittaja pääsee nimittäin pitkälle, kunhan kiinnittää huomiota kahteen seikkaan: sijoitusrahaston perimiin kustannuksiin ja pärjäämiseen vertailuindeksin kanssa.

Aivan keskeistä sijoitusrahaston valinnassa on kulujen minimointi. Prosenttiyksikön suuruinen vuotuinen ero ei kenties tunnu nyt suurelta, mutta kymmenessä vuodessa prosenttikin alkaa tuntua. Jos sijoitusrahastot näyttävät muuten samanlaisilta, valitse aina sijoitusrahasto, jonka merkintä- ja hallinnointikulut ovat mahdollisimman pienet.

Kulujen merkintä on tärkeää, sijoititpa sitten osakerahastoon, yhdistelmärahastoon tai korkorahastoon. Korkorahastoissa pienikin ero sijoittajilta perittävissä hallinnointikuluissa voi olla suuri osa vuotuisesta tuotosta. Yhdistelmärahastoja taas suuret pankit markkinoivat mieluusti tavallisille tallaajille, minkä vuoksi niissä kulut ovat usein tavallistakin korkeampia.

Vertailuindeksin voittaminen on hiukan merkintä- ja hallinnointikulujen suuruutta epämääräisempi sijoitusrahaston valintakriteeri. Tehokkailla markkinoillahan indeksiä ei voi voittaa kuin onnella tai käyttämällä sisäpiirin tietoa hyväkseen. Lisäksi rahastoyhtiö voi sumuttaa sijoittajia valitsemalla helposti voitettavan vertailuindeksin. Kenties onkin parasta vain rajata sijoitusvaihtoehtojen ulkopuolelle ne rahastot, jotka systemaattisesti näyttävät häviävän valitsemalleen vertailuindeksille.

Voittaako rahasto indeksin?

2010-02-09T10:21:00.000-08:00

Sijoitusrahastot kertovat usein esittelyssään, että rahaston tarkoitus on voittaa jokin tietty vertailuindeksi. Vertailuindeksin voittaminen esitetään usein mainostarkoituksessa, osoituksena siitä, että rahasto on asiantuntevien salkunhoitajien pyörittämä.

Esimerkiksi FIM kertoo sijoitusrahastojensa menestyksestä:

Useat FIM Rahastot ovat viime vuosina peitonneet vertailuindeksinsä ja olleet maan parhaimmistoa omissa riskiluokissaan.

Näin varmasti onkin. Mutta samainen lause tarkoittaa myös, että useimmat FIM Rahastot eivät ole voittaneet viime vuosina vertailuindeksiään. Kun asiaa ajattelee näin päin, eivät FIM:n sijoitusrahastot enää tunnukaan yhtä houkuttelevilta sijoituskohteilta kuin vain hetki sitten.

Pitkällä tähtäimellä sijoitusrahastot saattavat keskimäärin voittaa vertailuindeksin hienoisesti. Tämä etu kuitenkin häviää, kun otetaan huomioon sijoitusrahastojen hallinnointipalkkiot.

Vesa Puttonen ja Elias Repo huomauttavatkin kirjassaan Miten sijoitan rahastoihin, että mitään muuta ei oikeastaan voitaisikaan olettaa - koska valtaosa osakemarkkinoiden pääomista on sijoitusrahastoissa, muodostavat sijoitusrahastojen sijoituspäätökset "markkinan". Indeksi taas kuvaa markkinaa:

Tällöin rahastot keskimäärin tuottavat saman kuin yleisindeksi, mutta merkintä-, lunastus- ja hallinnointipalkkiot painavat keskimääräisen tuoton jonkin verran miinukselle.

Yleisindeksin tuotto muodostuu aktiivisten ja passiivisten sijoittajien tuottojen painotettuna keskiarvona -- "siksi sekä aktiivinen että passiivinen salkunhoito on keskimäärin nollasummapeliä."

Rahastosäästäminen kannattaa aina!

2010-01-29T09:00:00.000-08:00

Rahastosäästäminen kannattaa aina. Jos voit säästää tuloistasi joka kuukausi tietyn summan, on minkä tahansa pankin kanssa nykyään helppoa tehdä sopimus rahastosäästämisestä.

Käytännössä rahastosäästäminen tarkoittaa sitä, että joka kuukausi tililtäsi veloitetaan sopivaksi katsomasi summa. Tämä summa sijoitetaan haluamaasi osake- tai muuhun sijoitusrahastoon.

Rahastot sopivat pitkäjänteiseen säästämiseen suoria osakesijoituksia paremmin, jos kuukausittainen säästösumma on pieni - esimerkiksi vain muutamia kymmeniä euroja. Tällöin sijoitusvarallisuutesi karttuu pikku hiljaa. Hitaan ja tasaisen säästösopimuksen hyvä puoli on siinä, että edestakaisin sahaavat pörssikurssit eivät pääse häiritsemään pitkäaikaista rahastosäästämistä: ostat keskimäärin yhtä usein kalliita kuin edullisiakin rahasto-osuuksia.

Jos otat rahastosäästämisen pitkäjänteiseksi tavoitteeksi, kannattaa sinun sijoittaa puhtaaseen osakerahastoon. Unohda pankkien suosittelemat yhdistelmärahastot, joissa on sekä osakkeita että korkosijoituksia. Pitkällä aikavälillä sijoitettaessa osakerahastot tuottavat selvästi parasta tulosta. Tämän takia rahastosäästäjän on syytä ajatella säästöjensä karttumista esimerkiksi 30 vuoden tähtäimellä: tuolla aikavälillä pienikin vuositason prosentuaalinen ero ehtii kasvaa huimasti korkoa korolle.

Itse olen vuosien varrella harrastanut rahastosäästämistä. Se oli minulle pitkään edullisin ja helpoin tapa sijoittaa pörssiosakkeisiin. Tein kyllä aluksi virheen, josta nyt varoitin muita: sijoitin Nordean kalliiseen Optima-yhdistelmärahastoon. Rahaston hoitokulut olivat korkeita, ja tuotto vaatimaton.

Sijoititpa minkä tahansa pankin sijoitusrahastoon, kannattaa myös rahastosäästäjän kiinnittää erityistä huomiota säästökohteen hoitokuluihin. Jos vaihtoehtoina on useita samankaltaisia sijoitusrahastoja, joissa näyttää olevan sijoituksia samoihin yrityksiin, kannattaa aina valita hoitokuluiltaan halvin rahasto. Menestyksekkään rahastosäästämisen lähtökohtana on kustannusten minimointi, aivan kuten missä tahansa sijoittamisessa.

Toisin kuin joskus voi lukea, pitkäjänteinen rahastosäästäminen ei vaadi pörssikurssien seuraamista. Päinvastoin voi olla hyväksikin, että sijoittaja ei turhaaan seuraa rahasto-omistustesa arvon kehittymistä. "Osta ja unohda" -ohje toimii erityisen hyvin rahastosäästämisen yhteydessä.

Yksi asia, joka sinun kannattaa myös muistaa, koskee pankeista saatavaa sijoitusneuvontaa. Pankkineuvojasi ei nimittäin koskaan ajattele sinun etuasi, kun hän antaa sinulle sijoitusohjeita. Pankkivirkailija saa nimittäin palkkansa siitä, että hän suosittelee sinulle rahastosäästämistuotteita, jotka tuottavat pankille parhaiten. Sinun etusi on toissijaista.

Kehittyvät markkinat tarjoavat suuria tuottoja

2010-01-28T10:27:00.000-08:00

Kehittyvät markkinat houkuttelevat monia sijoittajia. Kehittyvillä markkinoilla (englanniksi käytetään ilmaisua emerging markets) tarkoitetaan markkina-alueita, jotka kasvavat ja kehittyvät nopeasti. Esimerkiksi BRIC-maina tunnettujen Venäjän, Brasilian, Intian ja Kiinan osakemarkkinat ovat tyypillisiä kehittyviä markkinoita.

Kehittyville markkinoille on hankalaa ja kallista sijoittaa suoria osakesijoituksia käyttämällä. Tämä on toki mahdollista, sillä monia kehittyvien markkinoiden yrityksiä noteerataan suurissa kansainvälisissä osakepörsseissä. Esimerkiksi New Yorkin pörssistä on mahdollista ostaa monien kehittyvien markkinoiden yritysten osakkeita. Kehittyvät markkinat ovat kuitenkin sijoituskohde, joihin kannattaa monestakin syystä sijoittaa sijoitusrahastoja käyttäen.

Ensinnäkin kehittyvät markkinat ovat huomattavasti riskialttiimpia sijoituskohteita kuin perinteiset teollistuneet länsimaat. Yrityksistä on vaikea saada tietoa, eikä tiedon luotettavuuteen voi välttämättä luottaa. Lisäksi kehittyvien markkinoiden yrityksiin liittyy usein länsimaita suurempi poliittinen riski: vaaleilla valitut hallitukset voivat muuttaa maan talouspoliittista linjaa jyrkästikin.

Kokonaan oma lukunsa muodostavat maat, joita hallitsee diktaattori tai esimerkiksi sotilasjuntta. Poliittiset riskit voivat realisoitua esimerkiksi yritysten kansallistamisena tai epävakaan talouspolitiikan aikaansaamana valuuttakurssin heilahteluna. Yleinen riskialttius johtaa myös osakkeiden kurssivaihteluiden tavanomaista suurempaan volatiliteettiin.

Näistä syistä johtuen hajauttaminen on vielä tärkeämpää, kuin tavallisesti pörssiosakkeisiin sijoitettaessa. Hajauttaminen on kuitenkin kallista. Lisäksi riskialttiisiin kehittyvien markkinoiden osakkeisiin ei kannata sijoittaa kovin suurta osuutta koko sijoitusvarallisuudesta. Tämän vuoksi myös muutoin suoria osakesijoituksia suosivan piensijoittajan kannattaa lisätä salkkuunsa kehittyvien markkinoiden osakkeita lähinnä osakerahastojen kautta.

Kehittyvien markkinoiden osakerahastoja on varmasti kaikilla pankeilla ja pankkiiriliikkeillä valikoimissaan. Itse suosin indeksiosuusrahastoja, koska niiden kulut ovat tavanomaisia osakerahastoja alhaisempia. Helsingin pörssistä ei ole saatavilla Suomea eksoottisempien alueiden ETF-rahastoja, minkä vuoksi esimerkiksi Thaimaan tai Etelä-Amerikan osakkeita ETF-rahaston kautta halajavan on käännettävä katseensa ulkomaille. New Yorkin ja Frankfurtin pörsseistä nimittäin löytyy indeksiosuusrahastoja vaativimmankin sijoittajan tarpeisiin.

Rahastojen arviointi: Sharpen luku

2009-12-09T21:31:00.000-08:00

Monet piensijoittajat vertailevat mielellään eri sijoitusrahastojen tuottoprosentteja. Sijoittajat ovat usein kiinnostuneita paitsi rahaston tuottoprosentista, myös siitä, onko rahasto voittanut vertailuindeksinsä. Tähän ajattelutapaan liittyy kaksi selvää ongelmaa.

Ensimmäinen ongelmista liittyy vertailuindeksiin. Vertailuindeksi on aina rahastoyhtiön itsensä valitsema, ja usein indeksin valintaan vaikuttaa myös se, kuinka helppoa on saavuttaa indeksiä parempi tulos. Siksi vertailuindeksiksi valitaan mielellään pelkkä osakehintaindeksi, joka ei huomioi yritysten maksamia osinkoja.

Pelkkään tuottoprosenttiin tuiijottaminen taas ei auta muodostamaan kuvaa siitä, onko rahaston tuotto ollut oikeassa suhteessa rahaston riskiin nähden. Tuoton pitäisi nimittäin kasvaa rahaston riskipitoisuuden myötä: korkeat tuotot vaativat korkeaa riskitasoa, mataliin tuottoihin päästään myös pienemmällä riskillä.

Tämän vuoksi rahastosijoittajan kannattaa humioida myös rahaston riski. Vain näin on mahdollista selvittää, saako sijoittaja riittävän korvauksen ottamalleen riskille.

Käytetyin rahastojen riskimittari on ns. Sharpen luku tai Sharpen mittari:

Sharpen luku saadaan, kun rahaston tuotto-odotuksesta vähennetään riskittömän koron tuotto ja erotus jaetaan rahaston volatiliteetilla. Näin Sharpen luku kertoo, paljonko rahasto tuottaa korvausta sijoittajan ottamasta riskistä. Mitä suurempi luku on, sitä parempi rahasto on sijoittajan kannalta.

Eettiset sijoitusrahastot

2009-07-03T03:01:00.000-07:00

Eettisiä sijoitusrahastoja on tarjolla joka lähtöön. Eksoottisimpia näistä lienevät islamilaiset rahastot, joiden säännöissä kielletään paitsi aseisiin ja alkoholiin sijoittaminen, myös muunmuassa sianlihateollisuuteen sijoittaminen. Harva suomalainen kuitenkaan sijoittanee islamilaisiin eettisiin rahastoihin.

Sitäkin suositumpia ovat erilaiset vihreät sijoitusrahastot. Vihreitä rahastoja on monenlaisia. Yhteistä niille on pyrkimys saavuttaa tuottoja sijoittamalla yrityksiin, joiden toiminta liittyy siirtymiseen fossiilisista energianlähteistä uusiutuviin energialähteisiin.

Maailmalla on tarjolla monia erilaisia vaihtoehtoisten energioiden yrityksiin sijoittavia ETF-rahastoja. Näistä kertoo lisää vaikkapa Green Investing Now -blogi. Siihen kannattaa tutustua, jos olet kiinnostunut vaikkapa aurinko- tai tuulivoimaan sijoittamisesta.

XACT Bull ja XACT Bear - pelimiehen sijoitusrahastot

2009-06-17T20:24:00.000-07:00

Jos tavalliset osakerahastot tuntuvat liian tylsiltä, voit kokeilla myös erilaisia vipurahastoja. Suomessa suosittuja vipurahastoja ovat erityisesti Tukholman pörssissä noteerattavat XACT Bull ja XACT Bear. Nämä ETF-rahastot lisäävät sekä sijoituksen riskiä että tuottomahdollisuuksia.

XACT Bull on rahasto, johon kannattaa sijoittaa, mikäli uskot Tukholman pörssin olevan nousussa. Yhden prosentin nousu pörssin tapahtumia kuvaavassa yleisindeksissä nostaa XACT Bull -rahaston arvoa puolellatoista prosentilla. Vastaavasti prosentin lasku indeksissä laskee indeksiosuuden arvoa puolellatoista prosentilla. Muutokset rahaston arvossa ovat siis samansuuntaisia kuin indeksin liike.

Jos uskot kurssien olevan laskussa, on valintasi XACT Bear. Tämän rahaston arvo nousee, kun pörssin indeksi laskee. Myös XACT Bear käyttää vipukerrointa: indeksin laskiessa prosentin verran, nousee rahaston arvo puolitoista prosenttia. Jos indeksi lähtee odotuksiesi vastaisesti nousuun, rahaston arvo vastaavasti laskee puolitoistakertaisesti.

Jos aiot sijoittaa näihin vipurahastoihin, muista tutustua myös rahastoyhtiön verkkosivuilta löytyvään materiaaliin. Kuten verkkosivuilla todetaan, volatiileilla markkinoilla näiden vipurahastojen sijaan kannattaa ostaa suoraa indeksiosuutta ilman kerrointa: kertoimen toimiminen taataan vain päivän sisällä, korkean volatiliteetin aikana rahaston kurssin käyttäytyminen ei noudata kerrointa pidemmän päälle.

Eksoottiset sijoitusrahastot tuovat tuottoa ja riskiä

2009-06-15T05:29:00.000-07:00

Kenties tavalliset osakerahastot tuntuvat sinusta tylsiltä. Jos kotimaisten pankkien myymät osakerahastot eivät tunnu tarjoavan riittäviä mahdollisuuksia suuriin tuottoihin, kannattaa katse siirtää ulkomaille. Esimerkiksi Frankfurtin ja New Yorkin pörsseissä voi sijoittaa rahaa mitä eksoottisimpiin sijoitusrahastoihin.

Suomen pankit eivät nykyään tarjoa kovin eksoottisia toimialarahastoja. Telekommunikaatio ja biotekniikka taitavat olla jo eksoottisemmasta päästä. Vipurahastoja ei tavallisille tallaajille tarjota lainkaan.

Tällä hetkellä harkinnanarvoisia osakerahastoja voivat olla esimerkiksi erilaiset vihreät rahastot. Ekologisesti vastuullinen liiketoiminta on kovassa nousussa, ja monet povaavatkin puhtaan teknologian rahastoista seuraavaa kuplaa. Ennen kuplan puhkeamista on mahdollista tehdä huikeita voittoja.

Hyviä ehdokkaita suurten tuottojen rahastoksi voisi löytyä esimerkiksi aurinkoenergiaan sijoittavista osakerahastoista. Tällä hetkellä aurinkoenergiayhtiöt eivät välttämättä tee kovin hyvää tulosta, mutta jos öljyn hinta jatkaa vielä nousuaan, tulee aurinkoenergiasta entistä kannattavampaa. Viimeisen kolmen kuukauden aikana aurinkoenergiayhtiöiden osakkeisiin sijoittavat ETF-rahastot ovat tehneet 100-130 prosentin tuottoja. Silti kurssi on vielä huomattavan alhaalla verrattuna taannoisen öljyn hintapiikin aikoihin.

Kuinka sijoitan sijoitusrahastoihin?

2009-06-01T04:03:00.000-07:00

Sijoitusrahastoihin sijoittaminen on nykyään hyvin yksinkertaista. Jos haluat keskittää kaikki raha-asiasi samaan pankkiin, voit ostaa sijoitusrahasto-osuuksia mistä tahansa pankin konttorista. Ainakin Nordean asiakkaat voivat myös merkitä rahasto-osuuksia suoraan verkkopankista.

Kannattaa kuitenkin harkita, onko kaikkien pankkiasioiden keskittäminen samaan pankkiin lainkaan järkevää. Moni asia puhuu sen puolesta, että hoitaisit sijoituksesi jonkun verkkopankin kautta.

Omasta pankistasi saat varmasti jonkinlaista palvelua. Usein rahastoja myyvät pankkivirkailijat eivät kuitenkaan tiedä juuri mitään myymistään tuotteista. He suosittelevat ainoastaan oman pankin tuotteita, koska pankki tienaa niistä parhaiten. Edullisempia sijoitusvaihtoehtoja, kuten ETF-rahastoja he eivät välttämättä saa edes suositella asiakkaille.

Peruspankkien palvelumaksut ovat paljon verkkopankkeja korkeampia. Tämä ei näy välttämättä rahastosijoituksia tehdessä, mutta jos teet myös suoria osakesijoituksia alkaa palvelumaksujen hintaero olla huikea verkkopankkien hyväksi.

Verkkopankeista voit ostaa mitä tahansa rahasto-osuuksia aivan sen mukaan, mitä pidät itse sopivana. Joudut tekemään sijoituspäätöksesi aivan itse.

Toisaalta tämä ei välttämättä ole mikään haitta: eivät ne Nordean pankkivirkailijat osaa suositella yhtään parempia sijoituspäätöksiä, kuin mitä osaisin itse tehdä. Siksi pysyn nettipankin asiakkaana.

OMXH25-indeksiosuusrahasto

2009-05-09T23:22:00.000-07:00

Seligsonin OMXH25-indeksiosuusrahasto (ETF) on edullisin tapa hajauttaa pienet osakesijoitukset kotimaisiin osakkeisiin.

Rahasto pyrkii seuraamaan Helsingin pörssissä noteerattavien osakkeiden OMX Helsinki 25 -indeksin tuoton kehitystä. OMX Helsinki 25 on indeksi, johon lasketaan 25 Helsingin pörssin vaihdetuinta osaketta. Suurimmalla 10 % painolla indeksi huomioi neljä suurta yritystä: Fortum, Nokia, Sampo ja UPM. 10 % paino rajaa yksittäisen osakkeen merkitystä indeksin kehityksen kannalta.

Seligsonin ETF-rahastoon sijoittamalla voit siis ostaa yhtä arvopaperia, mutta sijoituksesi hajautetaan 25 eri pörssiyrityksen kesken. Näin saat kaikki hajautuksen edut helposti: sijoituksen tuotto on vakaampi kuin suoraan osakkeisiin sijoittamalla.

Seligsonin rahasto on kaiken lisäksi erittäin edullinen. Rahaston hallinnointikulut ovat vain 0,11-0,18 % vuodessa. Tavallisen osakerahaston hallinnointikulut ovat kymmenkertaiset. Pitkäaikaisen sijoittamisen kannalta ETF on siis ylivertainen verrattuna aktiivisesti hoidettuun rahastoon.

Koska Seligsonin OMXH25-indeksiosuusrahasto on pörssinoteerattu ETF, voit ostaa sitä minkä tahansa pankin välityksellä. Sinun ei siis tarvitse itse olla Seligsonin asiakas. Todennäköisesti oma pankkisi ei suosittele tätä tuotetta, sillä pankkisi ei tienaa tätä rahastoa myymällä yhtä hyvin kuin myymällä omia osakerahastojaan.

Rahastosäästäminen hajauttaa riskiä ajallisesti

2009-05-09T02:43:00.000-07:00

Rahastosäästäminen on suosittu tapa sijoittaa osakerahastoihin. Rahastosäästämisen ideana on sijoittaa säännöllisesti - esimerkiksi kerran kuussa - pienehkö summa samaan sijoitusrahastoon.

Rahastosäästämisen etu syntyy riskin hajauttamisesta ajallisesti. Kun teet pieniä sijoituksia kuukausittain, ostat todennäköisesti osakerahaston osuuksia keskimääräiseen hintaan. Näin sijoituksesi eivät ajoitu poikkeuksellisen huonosti tai poikkeuksellisen hyvin. Tätä riskin ajallinen hajauttaminen tarkoittaa.

Useimmat pankit tarjoavat säästösopimuksia omiin rahastoihinsa varsin edullisesti. Usein säästösopimuksen tekevä asiakas saa merkitä pankin omia rahastoja edullisemmin, kuin jos hän tekisi kertaluonteisia rahaston merkintöjä. Tämäkin tekee rahastosäästämisestä fiksun vaihtoehdon.

Nyt kun osakemarkkinat ovat todennäköisesti ohittaneet syvimmän aallonpohjan, on hyvä aika aloittaa rahastosäästäminen. Todennäköisesti vielä lähikuukausina, ehkä koko vuoden ajan, markkinat ovat poikkeuksellisen volatiileja. Tämä tarkoittaa sitä, että osakkeiden kurssit heilahtelevat voimakkaasti. Tämä voimakas heilahtelu puoltaa riskin ajallista hajauttamista.

Tee siis nyt säästösopimus johonkin tuottoisaan osakerahastoon. Ja jos kurssit ottavat vielä syvän notkahduksen alaspäin, älä hermostu ja myy rahasto-osuuksia pois. Merkitse sen sijaan tavallista kuukausierääsi suurempi kertaluonteinen erä samaa rahastoa. Näin parannat entisestään mahdollisuuksia vauraustua pitkäjänteisen rahastosääästämisen avulla.

Sijoittaminen kannattaa aloittaa nyt

2009-05-07T21:09:00.000-07:00

Tällä hetkellä moni suomalainen säästää pankkitililleen pahan päivän - eli lähinnä työttömyyden - varalle. Pankkitilin talletuksille maksetaan kuitenkin minimaalisen pientä korkoa, joka ei välttämättä vastaa edes inflaatiota. Siksi kannattaa harkita sijoitusrahastoihin sijoittamista.

Nyt on erittäin hyvä aika aloittaa sijoittaminen. Kaksi kuukautta sitten olisi ollut vielä parempi aika. Valitettavasti optimaalisen alkamisajankohdan saa selville vasta jälkikäteen.

Sijoitusrahastoihin sijoittamisessa on se hyvä puoli, että sijoittaja hajauttaa omistuksensa monelle taholle. Taloudellisesti vaikeiden aikojen konkurssiriski ei siten ole sijoitusrahastoon sijoittajalle yhtä suuri vaara kuin suoriin osakesijoituksiin luottavalle.

Tänä vuonna osakkeiden kurssitaso on alhaisempi kuin vuosikausiin. Siksi nyt on hyvä aika aloittaa sijoittaminen: osta silloin, kun muut pelkäävät. Kun muut ovat pelottomia, ole valmis myymään.

Rahastosijoittajan neljä kuolemansyntiä

2009-05-05T11:59:00.001-07:00

Vesa Puttonen ja Eljas Repo esittelevät mainiossa kirjassaan Miten sijoitan rahastoihin rahastosijoittajan neljä yleisintä virhettä. Heidän mukaansa nämä virheet ovat:

Rahaston vertaaminen osakesijoittamiseen. Varsinkin Suomessa monet vertaavat rahastojen tuottoja pelkästään suoriin osakesijoituksiin, mikä ilmeisesti johtuu siitä, että ensimmäiset Suomen markkinoille tulleet sijoitusrahastot olivat juuri osakerahastoja. Kuitenkin nykyään on tarjolla monia muunkintyyppisiä rahastoja, kuten tästäkin blogista voit lukea.
Sijoittaja odottaa osakesijoituksen nopeaa kaksinkertaistumista. On totta, että pörssissä voi tehdä pikavoittoja. Pikavoitot vaativat kuitenkin usein kovaa riskinottoa. Nykyään inflaatiokin on niin alhainen, että on realistista tyytyä aikaisempaa pienempiin nimellistuottoihin.
Sijoittajat pitävät varojaan pankkitilillä. Suomalaiset säästävät yleensä pankkitilille, ja vain pieni osa säästöistä sijoitetaan rahastoihin.
Rahastoja ostetaan aikaisemman kurssikehityksen perusteella. Vaikka kurssi olisi noussut voimakkaasti, ei se tarkoita sitä, että kurssi nousisi jatkossakin. Jonkin aikaa laskeneen rahaston arvo puolestaan voi kääntyä nousuun.

Oletko sinä syyllistynyt näihin virheisiin?

ETF on indeksiosuusrahasto

2009-05-03T12:06:00.000-07:00

ETF on lyhenne sanoista exchange traded fund, suomeksi ETF-rahastoista käytetään nimeä indeksiosuusrahasto tai pörssinoteerattu rahasto.

ETF poikkeaa tavallisista rahastoista siinä, että ETF-rahastoilla käydään kauppaa pörssissä. Perinteisiä sijoitusrahastoja ostetaan ja myydään pankissa, mutta ETF-rahastoja ostetaan pörssistä. Tällöin rahastoilla voi tehdä nopeampaa kauppa kuin pankkien välityksellä myytävällä rahastoilla, joiden arvo määritetään yleensä kerran vuorokaudessa. Koska ETF:n hinta määrittyy jatkuvasti kysynnän ja tarjonnan kautta, voi ETF:llä yrittää hyötyä myös pörssipäivän sisällä tapahtuvista kurssimuutoksista.

ETF on edullinen tapa tehdä esimerkiksi kehittyville osakemarkkinoille riskiä hajauttavia sijoituksia. Indeksiosuuksien hallinnointipalkkiot on nimittäin huomattavasti vastaavaa aktiivista osakerahastoa edullisempi. Hallinnointipalkkioiden edullisuus johtuu siitä, että ETF-rahastoja hallinnoidaan passiivisesti. Tällöin rahastonhoitaja ei valitse aktiivisesti osakkeita, vaan osakkeisiin sijoitetaan niiden indeksipainon mukaisesti. Tällöin sijoittajan ei tarvitse maksaa kallista asiantuntijapalkkiota rahastonhoitajalle. Myös aktiivisesta kaupankäynnistä aiheutuvat kulut jäävät syntymättä.

Näistä syistä johtuen hallinnointipalkkio vaihtelee yleensä 0,09% ja 0,80%:n välillä. Edullisimpia ovat suurten pörssien kehittyville markkinoille sijoittavat indeksiosuudet. Eksoottisemmille markkinoille sijoittavat ETF:t ovat vastaavasti kalliimpia. Kuitenkin ETF-rahastoa vastaavien aktiivisten rahastojen hallinnointipalkkiot ovat huomattavasti suurempia.

Vaikka ero ETF:n ja perinteisen rahaston kustannusten välillä voi tuntua pieneltä, näkyy jo prosenttiyksikön ero huomattavan suurena vaikutuksena vuosikymmenien mittaisia sijoituksia verrattaessa. Tämä johtuu korkoa korolle -efektistä. Tämän vuoksi ETF tuottaa pitkällä tähtäimellä huomattavasti vastaavaa perinteistä rahastoa suuremman tuoton.

Tavallisten indeksiosuusrahastojen lisäksi on olemassa myös vipua käyttäviä ETF-rahastoja. Tällaisia ovat esimerkiksi Tukholmassa noteerattavat XACT Bull ja XACT Bear -rahastot. Niiden arvo on sidottu OMXS30-indeksiin kuitenkin vipukerrointa käyttämällä.

XACT Bull on tarkoitettu niille sijoittajille, jotka uskovat kurssien olevan nousussa. Kun OMXS30-indeksi nousee prosentilla, nousee XACT Bull -indeksiosuusrahaston arvo 1,5 prosentilla.

XACT Bear taas on tarkoitettu sijoittajille, jotka pitävät kurssien laskua todennäköisenä. Kun OMXS30-indeksi laskee prosentilla, nousee XACT Bear -osuuden arvo 1,5 prosenttia. Näin XACT Bear -rahaston avulla voi tehdä voittoa myös laskevien pörssikurssien aikana.

Indeksirahastossa et maksa turhasta

2009-04-29T04:29:00.000-07:00

Indeksirahastot ovat viime vuosina tulleet hyvin suosituiksi sijoitusrahastoiksi. Indeksirahasto sijoittaa varat vertailuindeksin mukaiseen sijoituskoriin. Rahaston hoitajat eivät siis käytä omaa näkemystä tai omia analyysejä lähtökohtana sijoituspäätöksille.

Indeksirahastot eivät käy aktiivista kauppaa osakkeilla. Osakesalkun painotuksia muutetaan yleensä muutaman kerran vuodessa. Tällöin rahaston osakekori muutetaan tarvittaessa vastaamaan kulloisenkin indeksin koostumusta.

Indeksirahastolla on useita etuja tavalliseen, aktiivisesti hoidettuun rahastoon verrattuna.

Ensinnäkin indeksirahaston kulut ovat huomattavasti tavanomaisia osakerahastoja edullisemmat. Ero voi olla peräti 1 % verran. Tämä ei kenties tunnu merkittävältä, mutta pitkäaikaisessa sijoittamisessa tuo prosentin ero saa aikaan huomattavia vaikutuksia kertautuessaan korkoa korolle -periaatteen mukaisesti.

Toiseksi salkun sisältö on läpinäkyvä. Aktiivisesti hoidettujen osakerahastojen omistuksista ei yleensä saa täsmällistä tietoa. Rahastoyhtiö tai pankki kertoo usein vain kymmenen suurinta sijoitusta kussakin rahastossa.

Kolmanneksi passiivisuudesta on se etu, että sijoittaja ei kärsi salkunhoitajan virheistä. Toisaalta hän ei myöskään saa osakemarkkinoiden keskimääräistä tuottoa parempaa tuottoa, mitä aktiviisesti hoidetut rahastot yleensä lupaavat sijoittajille (eri asia on, moniko aktiivisesti hoidettu rahasto todellisuudessa lyö vertailuindeksinsä).

Neljänneksi sijoittajan on helppo hajauttaa omistuksensa eri toimialoihin ja maanosiin.

Korkorahasto tarjoaa pientä tuottoa pienellä riskillä - periaatteessa

2009-04-27T03:00:00.000-07:00

Korkorahasto tarjoaa pientä tuottoa pienellä riskillä - ainakin periaatteessa. Viime vuosina yhä useammat pankit ovat suositelleet piensijoittajille määräaikaistalletusten sijaan sijoittamista korkorahastoon. Kuluttaja-asiakkaat eivät ole välttämättä ymmärtäneet näihin sisältyviä riskejä.

Korkorahastoja on monenlaisia. Yleisimpiä korkorahastoja ovat:

lyhyen koron rahastot
pitkän koron rahastot
yrityslainarahastot

Korkorahastoissa pienin riski on lyhyen koron rahastoissa. Samalla niiden tuotto-odotukset ovat matalimmat, eikä lyhyen koron rahastoille yleensä luvata juuri määräaikaistalletusta parempaa tuottoprosenttia.

Pitkän koron rahasto tuottaa yleensä jo hiukan lyhyen koron rahastoa paremmin. Pitkän koron rahastot sijoittavat varansa useamman vuoden mittaisiin joukkovelkakirjalainoihin. Näiden korko on yleensä parempi kuin lyhytaikaisilla joukkovelkakirjoilla.

Yrityslainoihin sijoittavien rahastojen riski on korkeampi kuin kahdella edellisellä ryhmällä. Yrityslainarahastot sijoittavat rahansa yritysten liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjalainoihin. Usein nämä rahastot hakevat korkeaa tuottoa sijoittamalla varat yrityksiin, joiden luottoluokitus ei ole kovin hyvä. Tällöin yrityksen on maksettava sijoittjille lainasta korkeaa korkoa.

Rahaston ja sijoittajan kannalta riski piilee yrityksen konkurssissa. Konkurssin sattuessa vieraan pääoman ehtoisesti yritykseen sijoittaneet ovat toki paremmassa asemassa kuin osakesijoittajat, olipa kyse sitten suorista osakesijoituksista tai osakerahaston kautta tapahtuvassa sijoituksessa. Kuitenkin on aina mahdollista, että esimerkiksi M-Realin konkurssipesä (mikäli yritys ajautuisi konkurssiin!) ei kykenisikään selviytymään lainanmaksusta.

Sekä lyhyen että pitkän koron rahastoon liittyy myös riski sijoituksen arvonalentumisesta. Kun joukkovelkakirjalainan arvo alenee, alenee myös rahasto-osuuden arvo.

Monelle saattaa kuitenkin tulla yllätyksenä se, että arvo alenee silloin, kun yleinen korkotaso nousee. Vastaavasti korkotason alentuessa rahasto-osuuden arvo nousee.

Aina tuohon nyrkkisääntöön ei kuitenkaan ole voinut luottaa. Esimerkiksi viime talvena korkotaso laski, minkä vuoksi moni sijoittaja oletti korkorahasto-osuuksien arvon nousua. Esimerkiksi Nordean osalta kuitenkin kävi juuri päinvastoin: korkorahastojen arvo on pudonnut noin 10 prosentilla vuoden kuluessa. Näin kävi siitä huolimatta, että esimerkiksi lyhyen koron euromääräisiin joukkovelkakirjoihin sijoittavan rahaston piti olla riskitasoltaan mahdollisimman alhainen. Rahaston ehdoissa tosin kerrottiin, että rahasto voi käyttää johdannaisia riskeiltä suojautumiseen. Ilmeisesti johdannaisilla kuitenkin otettiin lisäriskiä, tai suojautuminen epäonnistui mahdollisimman pahasti.

Nyt Nordea siivoaa rahastoja jakamalla ja yhdistelemällä sijoituksia uusiin rahastoihin - näin Nordea pääsee eroon järkyttävän huonoista tuottoluvuista. Tarkoituksena on saada kuluttajat unohtamaan pankin rahastojen epäonnistuminen korkomarkkinoilla. Itse aion pysyä jatkossa etäällä kaikista Nordean rahastoista.

Osakkeet sijoituskohteena

2009-04-23T11:47:00.000-07:00

Osakkeet ovat olleet viime vuosikymmeninä pitkällä aikajänteellä sijoitettaessa kaikkein tuottoisin sijoitusmuoto. Sijoittamalla pörssiosakkeisiin on ollut mahdollista päästä jopa kymmenen prosentin keskimääräiseen vuosituottoon. Suorissa osakesijoituksissa on kuitenkin omat vaikeutensa, minkä takia moni piensijoittaja sijoittaa mieluummin osakerahastoihin.

Osakkeisiin sijoitettaessa tuotto muodostuu kahdella toisiaan täydentävällä tavalla.

Ensinnäkin yritykset maksavat omistajilleen osan yrityksen tuotosta osinkona. Näin myös pörssiyritysten osakkeenomistajat hyötyvät yrityksen kannattavasta liiketoiminnasta. Useimmat yritykset maksavat osinkoa vuosittain summan, joka tuottaa osakkeenomistajalle muutaman prosentin tuoton sijoitukselle. Osingon suuruus vaihtelee yrityksittäin. Lisäksi osingon suuruus vaihtelee yrityksen menestyksen mukaan. Huonoina vuosina yritykset eivät välttämättä jaa omistajilleen lainkaan osinkoja.

Toiseksi yritysten osakkeiden kurssi - eli se hinta, jolla osakkeella käydään kauppaa pörssissä - voi nousta. Osinkojen lisäksi osakesijoittaja hyötyy tästä omistamiensa osakkeiden arvonnoususta.

Toisin kuin osinkojen kohdalla, osakkeen arvonnousuun perustuva tuotto realisoituu ainoastaan, kun osakkeenomistaja myy osakkeen. Yleensä tämä tapahtuu pörssissä käytävässä kaupassa. Myyntivoitto on luonnollisesti verotettavaa tuloa, mikä pitää ottaa huomioon osakkeen kurssinousun tuottoa arvioitaessa.

Osa sijoittajista sijoittaa osakkeisiin vain lyhyen aikavälin kurssivaihteluja hyödyntääkseen. Toiset taas ottavat huomioon osingonmaksusta kertyvän pitkäaikaisen sijoituksen tuoton. Molemmat näkökulmat kannattaa varmasti ottaa huomioon sijoituspäätöksiä tehtäessä.

Osakkeiden arvonnousu ei ole vakaata. Esimerkiksi talvella 2009 Yhdysvaltain osakeindeksit olivat alempana kuin vaikkapa kymmenen vuotta aikaisemmin. Japanin markkinat olivat tuolloin samalla tasolla kuin peräti vuonna 1981.

Kun osakkeiden arvonnousua laskettaessa otetaan huomioon indeksi, löytyy 1900-luvun varrelta muitakin huonoja periodeja. Pisimmät negatiivisen kasvun kaudet ovat olleet varsin pitkiä. Yhdysvaltain pisin kausi on ollut 16 vuotta (1905-1920), Britannian 22 vuotta (1900-1921), Ranskan 53 vuotta (1900-1952), Saksan 55 vuotta (1900-1954), Japanin 51 vuotta (1900-1950) ja Italian peräti 73 vuotta (1906-1978).

Vaikka osakkeet siis keskimäärin ovat tuottaneetkin hyvin, on eri maissa ollut pitkiäkin ajanjaksoja, jolloin osakkeet eivät ole tuottaneet merkittävää kurssinousua. Tällaisinakin ajanjaksoina osakesijoittajalle on luonnollisesti voinut kertyä osingonmaksuun perustuvaa tuottoa sijoitukselle.

Nämä osakkeiden arvon kehitykseen liittyvät ongelmat ovat samoja, sijoittipa säästäjä suoraan osakkeisiin tai välillisesti osakerahastojen avulla. Osakerahastoihin sijoittaja voi kuitenkin hyötyä riskin hajauttamisesta: sijoittamalla rahansa vain tiettyihin osakkeisiin on aina vaarana menettää koko sijoitus yrityksen mennessä konkurssiin. Osakerahastoissa tämä riski on pienempi, ja yksittäisten yritysten konkurssi vaikuttaa vain vähän koko rahaston arvoon.

Osakerahastot

2009-04-22T08:00:00.000-07:00

Osakerahasto sijoittaa varat osakkeisiin. Useimmat osakerahastot rajaavat säännöissään tarkemmin, minkälaisiin yrityksiin ja mihin maihin nämä sijoitukset suunnataan. Rajaus voidaan tehdä esimerkiksi maantieteellisin perustein, yritysten toimialan tai yrityskoon perusteella. Jotkut rahastot taas tekevät yritysvalintansa yrityksen eettisyyden perusteella.

Maantieteellisin perustein rajattuja osakerahastoja ovat esimerkiksi vain Suomeen, Yhdysvaltoihin tai Venäjälle sijoittavat osakerahastot. Usein maantieteellinen rajaus lisää osakerahaston riskiä - toisaalta se mahdollistaa entistä suuremmat vuosituotot. Esimerkiksi Venäjälle sijoittavat rahastot ovat ajoittain tuottaneet huikeita tuottoja, mutta vastineeksi osakekurssit saattavat heilahdella vaikkapa poliittisten suhdanteiden mukaan rajustikin.

Perinteisesti Yhdysvaltoihin sijoittavat rahastot ovat olleet varma valinta. Myös globaalisti sijoituksensa hajauttavien rahastojen sijoituksista suurin osa suuntautuu yleensä Yhdysvaltain markkinoille, mikä on luonnollista jo maan valtavien osakemarkkinoiden takia. Suomalaisen sijoittajan kannalta yhdysvaltalaisten osakkeiden suuri paino tuo luonnollisesti mukanaan valuuttakurssien heilahteluun liittyvän riskin.

Sijoittamalla pelkästään euroalueen yrityksiin voi suuren osan tästä valuuttariskistä saada vältettyä. Tällöin sitoutuu kuitenkin pienemmän talousalueen kehitykseen, joka ei välttämättä ole yhtä hyvä kuin mikä saavutettaisiin globaalilla sijoitusstrategialla.

Viimeisen vuosikymmenen aikana ovat sijoittajat löytäneet yhä enenevässä määrin myös toimialoittaiset rahastot. Perinteisesti esimerkiksi lääketeollisuus ja tietotekniikka ovat olleet erillisten rahastojen kohteina. Näin on helppo sijoittaa oman näkemyksen mukaan nousussa olevaan toimialaan. Aina oletukset eivät kuitenkaan osu oikeaan: jo kymmenen vuotta odotettu bioteknologia-alan voimakas nousu on jäänyt ainakin toistaiseksi toteutumatta.

Osa sijoitusrahastoista hakee tuottoa sijoittamalla pieniin ja keskisuuriin (small cap) yrityksiin. Näistäkin yrityksistä voi löytyä suurta nousupotentiaalia, mutta luonnollisesti riskitkin ovat tavallista suurempia. Jos rahastonhoitaja onnistuu kaappaamaan haaviinsa seuraavan nokian, voi tästä tulla rahastosijoittajankin kohdalle mukavaa arvonnousua.

Sijoitusrahastot

2009-04-20T23:19:00.000-07:00

Sijoitusrahasto on rahasto, joka sijoittaa osakkeisiin tai muihin arvopapereihin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana sijoitusrahastoista on tullut yhä useamman suomalaisen suosima tapa säästää rahaa. Koska sijoitusrahastojen tuotto on usein huomattavasti korkeampi kuin pankkitalletuksen tuotto, on sijoitusrahastoihin sijoittaminen pitkällä aikavälillä selvästi pankkitilille säästämistä tuottoisampi ratkaisu.

Sijoitusrahastot jaetaan perinteisesti kolmeen ryhmään:

osakerahastot
korkorahastot
yhdistelmärahastot

Nimensä mukaisesti osakerahastot sijoittavat varansa (lähinnä pörssiyritysten) osakkeisiin ja korkorahastot joukkovelkakirjalainoihin. Osakerahastojen tuotto on korkorahastoja korkeampi, mutta luonnollisesti korkeaan tuotteen liittyy myös suurempi riski menettää rahastoon sijoitetut varat. Riski on kuitenkin pienempi kuin suorissa osakesijoituksissa, sillä luonteensa mukaisesti osakerahastot hajauttavat omistuksensa moniin eri yhtiöihin. Näin yhden yrityksen konkurssi tai kurssilasku ei johda rahastosijoittajan kannalta suuriin menetyksiin.

Korkorahastot sijoittavat varoja korkomarkkinoille. Rahastot eroavat siinä, sijoittavatko ne ensisijassa lyhyeen korkoon vai pitkään korkoon. Lisäksi osa rahastoista sijoittaa lähinnä valtioiden joukkovelkakirjalainoihin, toiset taas erityisesti yrityslainoihin. Näin korkorahastojen riskisyys ja tuotto-odotuksetkin vaihtelevat suuresti.

Lyhyen koron rahastoja pidetään usein turvallisena vaihtoehtona määräaikaistalletuksille. Tavallisen kuluttajan voi kuitenkin olla vaikea havaita, kuinka turvallinen joku tietty rahasto on. Esimerkiksi viimeisen vuoden aikana monet Nordean piensijoittaja-asiakkaat ovat saaneet huomata, että riskittömänä markkinoidun lyhyen koron rahaston turvallisuus ei ollutkaan niin hyvä, kuin mitä asiakkaat olivat uskoneet.

Korkorahastoihin liittyy myös valuuttariskejä. Osa korkorahastoista sijoittaa kuitenkin vain euroalueen joukkovelkakirjoihin, jolloin valuuttariski jää pois. Sen sijaan dollarimääräisiin tai kehittyvien maiden joukkovelkakirjalainoihin sijoittavien korkorahastojen sisältämä valuuttakurssiriski voi tulla monelle yllätyksenä. Ota siis selvää, mihin korkorahasto oikein rahansa sijoittaa, ennen kuin teet sijoituspäätöksen.

Yhdistelmärahastot sijoittavat osan varoista osakemarkkinoille ja osan korkomarkkinoille. Tällöin haetaan yleensä tasapainoista riskin ja tuottomahdollisuuden yhdistelmää. Varojen jako eri markkinoille vaihtelee suuresti. Osa rahastoista saattaa sijoittaa vain 25 % osakkeisiin, osa 50 % tai peräti 75 %. Toiset rahastot taas vaihtelevat painotustaan markkinatilanteen mukaan.